tiistai 23. joulukuuta 2008

Hyvää Joulua ja kiitos tästä vuodesta!

Vetäydymme Akin kanssa tänään Joulun viettoon vanhempieni luokse tuohon muutaman kilsan päähän (kissat jäävät kotiin ja niitä käydään täällä ruokkimassa). Välipäivinä matkustan vihdoinkin hieman lämpimämpään ilmastoon, joten seuraavan kerran kirjoittelen tänne ensi vuoden puolella, Suomeen palattuani. Todennäköisesti pentu-uutisten kera :-)

Oikein rauhallista ja ihanaa Joulua kaikille! Sekä hurjasti onnea tulevalle vuodelle, tätä edellistäkin lämmöllä muistellen!

sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Helpotuksen hetkiä

Ai että on helpottunut olo. Alisa söi aamulla hyvällä ruokahalulla ja nyt päivän mittaan ruoka on maistunut. Juuri tulin jouluostoksilta ja annoin lautasellisen ruokaa (ajattelin että siitä riittää muillekin) niin mamma söikin kaiken yksin :P Että kyllä se nyt sitten osaa ottaa menetetyt grammat takaisin 8) Kunhan se ruoka nyt sitten tulisi läpi ilman suurempaa hulabaloota.

Mamma voi hieman paremmin

Nyt iltasella (la-su) mamma kävi kakkimassa (on kyllä odotettukin!) ja söi ihan itse oikein hyvällä ruokahalulla! Sailaa saa taas kiittää hyvistä neuvoista homppujen suhteen, vaikka oikeaa ainetta pitikin metsästää täältä Oulusta :-) Lämpöä, nesteytystä ja puolipakkosyöttöä unohtamatta - hyviä keinoja lienee nekin. Uskoisin että syynä oli ummetus ja nyt kun suoli on saatu toimimaan, tilanne toivottavasti helpottaa pysyvästi. Tosin öljylisän antamista on kyllä jatkettava nyt tiineyden loppuun asti ja suolta pitää avittaa syöttämällä jotain helposti sulavaa ruokaa.

Tässä vielä pari kuvaa masusta. Ei se minusta näytä kauhean isolle? Toisaalta Alisa on todella pitkäkroppainen ja hoikka muuten. Mutta koosta en kyllä ikinä uskoisi että kahdeksan pentua on tulossa.

Akin otteessa

Ja alla Aki antaa vierihoitoa <3

.

perjantai 19. joulukuuta 2008

Huoli mammasta

Eiliseksi oltiin varattu aika röntgeniin, koska halusin selvittää montako pentua Alisalle tulee. Näissä linjoissa on varsin yleistä nuo isot pentueet, joten parempi selvittää etukäteen kuin vain odotella jännityksellä. Ison pentueen kanssa työmäärä on aina paljon isompi ja emon rasituskin on hyvä huomioida etukäteen. Osaa sitten varautua pienten pentujen lisäruokintaan ja sen sellaiseen.

Noh "sopivasti" Alisa alkoi edellisenä päivänä olla hieman vaisumpi, eikä ruoka oikein maistunut. Lääkäriin lähtiessä kokeilin niskanahkaa ja kyllä Alisa oli hieman kuivakan tuntoinen. Olin eilisen illan ja aamun yrittänyt saada sitä syömään enemmän. Tarjosin kaikki lempiherkut, mutta ruokaa maisteli ihan vain muodon vuoksi. Huolestutti todella paljon, että mistä nyt on kyse. Pelkästin tietenkin pahinta, keskenmenoa..

Lääkärissä pennut tuntuivat selvästi tunnustelemalla ja liikkeitäkin paikannettiin. Epäilynä oli että pentuja on sen verran, että ruoka ei maistu kun masu tuntuu täydeltä. Kuumetta ei ollut ja tulehdusarvot normaalit. Käytiin sitten röntgenissä mistä paljastui että suolessa on kyllä täytettä, joten on se sitten ainakin jotakin syönyt. Mitään tukkeita ei näkynyt. Pentumääräksi sanottiin ensin että "niitä on PALJON". Olin kauhusta kankeana että no eikai sentään?? "Tässä on kolme, tässä kolme ja täällä kaksi - yhteensä ainakin kahdeksan". En edes muista mitä kommentoin, mutta olin kuin halolla päähän löyty. Miten niitä voi olla niin monta?? Noin pienessä mahassa?? Kyllä niillä tosiaan on ahdasta ja ei ihme jos emon olo on tukala.

Alisa nesteytettiin ja nyt on koitettu pärjätä kotihoidolla, ruokaa menee jo hieman paremmin ja olen antanut ruiskulla nestettä, mutta huolissaan tässä saa silti olla. Alisa on "laihtunut" pentumahaa lukuunottamatta ja saa nähdä miten tässä käy. Tuollainen pentumäärä taitaa imeä kaiken mitä emosta irti saa. Nyt ei auta kun ruokkia (aluksi ruiskulla suuhun ja sitten Alisa yleensä jatkaa syömistä itse) sitä parin tunnin välein ja koittaa saada se syömään paremmin. Toivotaan että tilanne helpottaa jouluksi ja asiat alkaa näyttää paremmalta näiden viimeisten viikkojen aikana. Pelottaa lähteä viimeiseksi viikoksi ulkomaille, mutta kuulema täällä pärjätään ilman minuakin.. Toivottavasti.
.

tiistai 16. joulukuuta 2008

Järjestelemistä

Olen alkanut pitämään Akille synnytysvalmennusta Alisan synnytystä varten. Hyvin todennäköistä kun on että pennut syntyvät ennen kuin itse palaan Suomeen. Jos pentumäärä on suuri niin uskon että ne syntyvät ennemmin vähän aikaisemmin kuin yliajalla. Onneksi Ulla asuu tuossa lähellä ja on tarjoutunut avuksi. Akilla myös on kokemusta synnytyksistä, joten ei tässä nyt ihan paniikissa tarvitse olla. Kunhan vähän muistellaan ja mietitään keinoja, jos jotakin odottamatonta tapahtuu. Emothan yleensä hoitaa kaiken itse, apua on tarvittu ainoastaan yleensä ekakertalaisen ensimmäisen pennun kuivaamisessa ja napanuoran nyrhimisessä. Ja varmasti nekin olisi hoitunut jos ylihuolehtiva kätilö ei olisi hätäillyt ennen aikojaan. Seuraavat pennut emo on hoidellut itse.

Vaihdoimme myös makuuhuoneen takaisin asuntomme isoimpaan huoneeseen ja nyt pitäisi miettiä millainen pentupesä kyhätään Alisalle. Näitä valmisteluja pitää nyt miettiä senkin takia jo vähän etukäteen, että joulu on ensi viikolla ja ensi viikon lauantaina lähden matkaan. En ole vielä päättänyt millainen pentupesä tehdään. Kevythäkkejä ja sturdi olisi tarjolla, mutta ehkä joku perinteinen pahvilaatikkokyhäelmä toimisi paremmin.

Makuuhuoneessa on mukava suojaisa paikka pesälle, vaatekomerossa! Siirettiin kaikki komeron hyllyt niin tiiviisti toisiinsa kiinni, ettei tuleva emo voi kuljettaa jälkikasvuaan hyllyjen asukkaiksi ja komero on nyt tosi tilava. Vähän kuin yksi pieni lisähuone, suunniteltu juuri tätä tarkoitusta varten :))

Varmaan huomaa kuinka tohkeissani olen, kyllä tällainen pentutauko on ihan hyväksi - ehtii unohtaa kaikki ikävät puolet pentupuuhissa ja keskittyy vain haikailemaan niitä hyviä juttuja.

torstai 11. joulukuuta 2008

C-pentujen hautominen käynnissä

Hyviä vauvoja haudotaan saunan lämmössä, tuumaa Alisa..



Vuorokausia on takana 42 ja vielä reilut 3 viikkoa odotusta edessä. Maha on jo nyt melkoisen iso (tai sitten vaan kauhistelen muistamattomuuttani, kun ei meillä ole ollut odottavaa emoa puoleentoista vuoteen niin eikai sitä tiedä mikä on iso ja mikä ei..). Koitanpa vaikka viikonloppuna ottaa parempia kuvia "oikealla" kameralla, missä masun kokokin pääsee oikeuksiin.

Paino nousi taas aika reippaasti mutta ei niin paljon kun parin sitä edeltäneen viikon aikana. En lähde arvailemaan pentumäärää, mutta vähän kauhulla odotan isoa satsia..

tiistai 9. joulukuuta 2008

Kuopion kuvia

Tässäpä joitakin kuvia mitä kameraan oli ilmestynyt. Itse en ehtinyt/saanut aikaiseksi/muistanut kuvata yhtään ..


Riksi nöyränä


Gee ihanainen - aina äänessä ja hymyssä suin


Lempo ei halua venyä.. (CH Feanorian Boom Boom, OSH e) Tuomarin kommentti oli "very good eat" - viitaten Lempon huomattavasti kohentuneeseen elintasoon..


Rambokin osaa huutaa ja säikytellä ohikulkijoita (IP Feanorian Burning Flames, OSH e 24) - Rambo oli hienosti tp!


Ozzy (CH Feanorian Blizzard of Oz, OSH a 24) sai tuomarilta hurjasti kehuja

.

maanantai 8. joulukuuta 2008

Kotona taas

Eilenhän me jo kyllä tultiin hyvään aikaan kotiin, mutta en millään jaksanut muuta kun lukea sähköpostit pikaisesti. Ekana pitää heti mainita että Alisan maha oli kasvanut parissa päivässä ihan hirveästi. Se on nyt se meloni tikkujaloilla. Käy melkein sääliksi kun tietää että tuosta se vaan pullukoituu lisää. Alisa on ollut nyt vähän kummissaan kun kaverit on palanneet kotiin outojen hajujen kanssa.

Näyttelyssä oli kivaa kuten aina :) Kasvattini Rambo (Feanorian Burning Flames, OSH e (24)) oli molempina päivinä tuomarin paras ja Gee oli molempina päivinä kategorian paras siitosnaaras (myöskin ainoa :P). Lisäksi Gee oli lauantaina tuomarin paras ja kävi paneelissa räpistelemässä. Tuo leidi kun ei vaan tajua sitä että pitäisi roikkua ilmassa tyhjän päällä, kun ihan yhtä hyvin vois riekkua esittelijän olkapäällä. Lempolle (Feanorian Boom Boom, OSH e) ja Ozzyllle (Feanorian Bizzard of Oz, OSH a 24) tuli sertit molempina päivinä ja Lempo voitti sunnuntaina sertikisankin. Käsitin että paremman profiilin ja tasaisemman creme-värin ansioista. Vastustajaa kehoitettiinkin käymään värintarkistuksessa haamutäplien takia, ne ne on sitten harmillisia näillä cremeillä.

Mutta eipä siinä. Se oli sitten vuoden viimeinen reissu meille. Ens vuoden reissuja pitää taas miettiä pentujuttujen mukaan. Ehkäpä tuota avoimeen siirtyvää kollia (ja vuoden täyttävää) pitää käyttää jossakin että se voi hoidella velvollisuuksiaan kevään aikana. Siitoshyväksyntä kun on voimassa vuoden ikään asti.

Laitan vielä viikonlopusta kuvia kunhan saan niitä säädettyä.
.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Pömppis


Alisalla on ihana pömppis!

Huvittavan näköinen kun Alisa on niin pitkäjalkainen ja aina ollut niin hoikka ja nyt alkanut tuo keskivartalo pullistua :D Se on varmaan parin viikon päästä meloni jolla on tikkujalat alla 8)

Jännitän ja odotan kauhulla huomista punnitusta, paljonko lie taas tullut painoa lisää viikossa.. Alisa on rauhottunut hirveästi, se ei oikein välitä enää edes Geen kanssa leikkiä. Tekee varmaan hyvää että jäävät Nökön kanssa kotiin viikonlopuksi ku me muu perhe lähdetään reissuun. Nökö ainakin osaa ottaa rennosti.

Riksi pestiin eilen ja kävin myös äitin luona auttamassa poikien pesussa. Lempon häntäkin näytti jo ihan ok:lle. Geen vuoro olisi tänään, kun en millään jaksanut eilen pestä sitäkin.. Saunassa kissa muuten kuivaa tosi nopeasti. Eilen ei mennyt kun hetki ja Riksi oli aivan kuiva.

Ja niille jotka ihmettelevät: kyllä, pesen itämaiset jokaiseen näyttelyyn, ellei näyttelyitä ole tiheällä aikavälillä. Varsinkin vaalea turkki likaantuu helposti ja pesun jälkeen eron kyllä huomaa tummissakin väreissä. Minusta on myös kiva että kissat ei haise niskasta Nökön kuolalle 8)
.

perjantai 28. marraskuuta 2008

Neljä viikkoa tiineyttä takana

Alisan viides tiineysviikko alkoi tänään. Kovin jännittävää on ollut seurailla laiheliinin pulskistumista. Meinasin jo pakahtua epätoivoon kun tuntui ettei se ala pulskistua lainkaan. Muut naaraat kun on aina aloittaneet sen hillittömän tankkaamisen melkein heti astutuksen jälkeen :)

Ruokamäärät alkoivat siis oikeastaan vasta tämän viimeisimmän viikon aikana lisääntyä niin että eron huomaa. Nyt Alisan maha on jo ihana pieni pallero. Olen pari päivää ollut tosi vähän kotona ja tänään huomasin että onpa se tosiaan pyöristynyt. Painokin nousi viimeisen viikon aikana 260g :))

Toivoisin kyllä tuleville viikoille hieman maltillisempaa painonnousua. En nimittäin halua mitään jättipentuetta. Toivotaan että ei "peri" emoltaan tätä tiettyä ominaisuutta :)) Sellainen 4-5 pentua olisi ihan riittävä satsi ja niille riittäisi tarpeeksi aikaa. Se käsittely ja sosiaalistaminen on niin tärkeä vaihe. Eikä tarvisi jännittää sitä lisäruokkimista mitä todella iso pentue tuo melkein väkisinkin tullessaan. Ja onhan se emolle paljon paljon raskaampaa jo synnytyksestä lähtien jos pentuja on hurjan paljon. Mutta eiköhän me kaikesta selvitä, pääasia että pentuja nyt todellakin on tulossa!

Hykertelen edelleen aivan innoissani! <3 <3

maanantai 24. marraskuuta 2008

Fiksu kollini




Yritin ottaa Riksistä kuvia kaverille joka on kovasti kiinnostunut näkemään minkä näköinen kolli nyt on. Eritttttäin fiksun vaikutelman antoi itsestään.. Maailman fiksuin kolli! Oma pikku höntti <3

Näissä seuraavissa se näyttää jo vähän fiksummalle. Profiili on edelleenkin todella upea! Ja tuosta väristä pidän aivan mielettömästi. Harmi että ainakin vielä tällä hetkellä silmien väri on melko kehno. Salamalla otetuissa kuvissa se on oranssimpi mitä luonnossa. Mikään hyvä vihreä se missään nimessä ei kuitenkaan ole.


perjantai 21. marraskuuta 2008

Jipiiiiii!

Ajattelin pitää uutiset omassa tiedossani vielä jonkin aikaa, mutta kun niin monia tuntuu tämä asia kiinnostavan niin en viitsi kiusata :)

Alisalle on tulossa pentuja ja niiden odotetaan syntyvät tammikuun alussa. Arvatenkin olemme hirveän onnellisia, että vihdoinkin jokin asia sujuu meilläkin suunnitelmien mukaan. Pikkukolli osasi hommansa ja ainakaan toistaiseksi ei Alisalla ole emonsa vinkeitä tiinehtymisen suhteen.


Mamma ja mummo :-)




Nisät oikein "loistaa" masusta :) Eipä ole epäilyille enää sijaa.


Kasvattaja on myös toipunut viime lauantaisesta operaatiosta, joskin leikkaushaava aukesi toissailtana ja kävin paketoitavana eilen. Nyt teipit on poistettu ja verentulo saatu loppumaan. Jospa tämä nyt tästä :-)
.

torstai 20. marraskuuta 2008

Ozzyn toiset pennut

Ozzyn toiset (ja viimeiset) pennut syntyivät 11.11. Ancient-kissalaan loistoemo Ilanan hellään huomaan. Pentuja on kolme, kaksi tyttöä - lilatäplikäs ja sinitäplikäs sekä ruskeatäplikäs poika. Käykäähän kurkkimassa kuvia, pennut on aina niiiiin kovin suloisia :)

Meidän porukka on myös tulossa Kuopion näyttelyyn. Mukaan lähtee tällä tietoa Ozzy, Gee ja Riksi. Lempon tulo on vielä vähän epävarmaa. Jos sen häntä saadaan kuntoon siihen mennessä niin tottakai poika lähtee mukaan. Olivat ilmeisesti veljensä kanssa painineet hieman rajummin ja Ozzyn hammas oli uponnut Lempon häntään. Häntä tulehtui ja turposi melkoisesti. Lääkäri puhdisti hännän ja Lempo söi antibioottikuurin, mutta vaikka häntä ei enää vuoda, tuntuu siellä edelleen olevan sisältöä. Tänään on taas aika lääkäriin ja sitä tutkiskellaan lisää.

Neelalla ja Tuitulla on myös yhteiselo alkanut niin hyvin, että uudessa kodissa on taidettu jo hieman miettiä nuoremmankin neidin pitämistä :-) Toivon tietysti että näin käy. Tuitun iho on myös pysynyt kunnossa. Alla kuva samiksista, onhan ne tytär ja äiti :)



.

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Ahertamista

Olen ollut varsin pitkään sairaslomalla, joten innostuin kuluttamaan joutoaikaa kotisivuja uudistellen. Saa vähän muutakin mietittävää kun lauantaina olevan leikkauksen.

Aki lupasi värkätä sivuille uutta ilmettä värien ja sen sellaisen muodossa, mutta en jaksanut odotella niiden valmistumista. Ehkä se värityskin siis jossakin vaiheessa vielä vaihtuu. Kaikki turhat härpäkkeet on poistettu (mitä en koskaan jaksanu päivittää) ja nyt olisi vielä etsinnässä helppokäyttöinen kuvagalleria.

Sairasloma jatkuu vielä ainakin ensi viikon, joten onhan tässä aikaa miettiä :-) Tosin olisi myös Sajamin taittoa ja terveystutkimuksen nettiosion värkkäämistäkin tiedossa. Lauantaina on siis onneksi jo leikkaus ja sen jälkeen taidan olla ainakin pari päivää kykenemätön istumaan koneen ääressä. Kotiin pitäisi sentään päästä jo samana päivänä.

Täällä myös jännitetään ja tutkitaan Alisan merkkejä tiinehtymisestä (joista siis ei ole vielä mitään varmuutta). Toivosin kovasti että hyvin pitkään pentuja odotelleet kyselijät voitaisiin vihdoin palkita iloisilla uutisilla.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Marraskuuta

Kuu vaihtui marraskuuksi ja täällä Oulussa ehdittiin jo elellä hyvin talvisissa tunnelmissa. Nyt tosin lumet näyttävät jo sulaneen suurimmaksi osaksi pois.

Alisan ja Riksin ensimmäisestä astumisesta on myös vierähtänyt viikko, mutta tietenkään tässä vaiheessa ei tiinehtymisestä voi sanoa mitään. Kovasti nuori pari täällä riehuu ja painii, nyt kun kiimakin on loppunut. Alisa vaikuttaa hyvin onnelliselta kissalta ja on hyvässä kunnossa mahdollista tiineyttä ajatellen. Riksi taas ei tunnu muuttuneen höppänäpennusta miksikään. Tänään olen sille parin tunnin ajan heittänyt leluja ja hiuspompuloita. Minä luovutin, Riksi olisi vielä jaksanut noutaa ja tuoda leluja yhä heitettäväksi.

Tuittu lähti myös "vihoin" sijaiskotiin asumaan. Meillä neiti ehti viettää vajaat pari kuukautta, koska en onnistunut löytämään muualta väliaikaistakaan paikkaa sille. Meillä jouduttiin pitämään laumaa erillään Tuitun "takia", joten parempi että pääsi nyt yhden kissan kaveriksi siksi aikaa että oma koti löytyy. Meillä on ollut kovin rauhallista Tuitun lähdön jälkeen. Gee etenkin tuntuu olevan taas rento oma itsensä, kun ei koko ajan tarvi kytätä ja vahtia mihin se vieras kissa menee.

maanantai 3. marraskuuta 2008

Palkintoa pukkaa

Tällaisen palkinnon on meille myöntänyt Orifame ja Sultsinan - suuret kiitokset!



Tunnustuksen mukana kulkee teksti:
Maininnan eteenpäin jakamisen sääntöjä ovat:

1. Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen,
mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfäärin tehdyn
panostuksen johdosta, millä tahansa maailman kielellä.

2. Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja
sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi
sekä linkitetään palkittavaan blogiin.

3. Palkinnon saaja laittaa palkinnon logon blogiinsa.

4. Logo tulisi linkittää alkuperäiseen osoitteeseen.

5. Palkinnon saaja julkaisee säännöt blogissaan.

Meiltä palkinto lähtee seuraaville blogeille:

Orifame

Yrttiset

Kissan päiviä ja koiran unia

Abinaorkesteri

Ice-Olive's kissala

torstai 30. lokakuuta 2008

Pariskunta



Pariskunta alkaa olla jo melko väsy, mutta aikaa hellyydelle riittää aina :) Alisa nauttii! Riksi on varsinainen herrasmies, mutta osaa kyllä myös ottaa haluamansa ;) Sori ettei nyt ole parempia kuvia, kännykän kamera on aina niin sopivasti käden ulottuvilla tilannekuvia varten..
.

Kunnon häät sittenkin!

Pikkukolli oppi olemaan mies! Astuu niinku vanha tekijä - Alisan ei tarvi kun KEHRÄTÄ ja leipoa onnesta, eikä kolli ole edes saanut turpaan astumisten jälkeen. Voi kunpa nyt saatais tammivauvoja! Aki pääsisi ihan yksin kätilöimään, sillä meikäläinenhän on Espanjassa 5. päivään asti :)) Eli aika tiukille menee, ehtisinkö mukaan.

Seuraavat viikot sitten taas jännitetään - on vaan tuo kokemus opettanut, että kovin aikaisin ei kannata juhlistaa. Kattellaan! Pitäs koittaa ottaa jotain hääkuvia muistoksi!

tiistai 28. lokakuuta 2008

Siveelliset häät

Sellaista täällä. Alisan kiima alkoi, mutta Riksi on vielä niin vauva, ettei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Riksi on ollut vaimonsa hoidettavana - ovat nukkuneet samassa pesässä ja olleet helliä toisilleen. Naamat on nuoltu jo korvantaustat puunattu. Muun ajan Riksi ajattaa Alisaa ja leikkii sen hännällä.. Hmmmh, ne on nää punaiset "kollit" vähän tämmösiä joskus <3 Hönttiäkin höntimpi lapsukainen tuo meidän mahtikolli.

Päivällä kolli pääsi raskaan hellyttelyhetken päätteeksi tapaamaan bestiksiään, eikä naisen kaipuu kyllä iskenyt. Väkipakolla piti se riistää kavereiden luota ja pistää naisen luokse vankilaan. Voi pientä kollipoikaa :)) Se käy välillä oikein ovea raapimassa, että eikö joku voisi päästää sitä hötkyilemään tänne kaikkien ihanien kavereidensa kanssa.


Tuittu, Mao ja the mahtikolli päivälevolla

.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Ihmeparantumisia ja kissojen ovelia juonia

Täällä on taas yksi ihmispolo aivan hämillään näiden eläintensä kanssa. Tuitun iho on viime viikonloppuisen jälkeen parantunut aivan normaaliksi. Alkuviikosta iholäntistä irtosi rupi ja nyt karva on alkanut kasvaa kohtaan. Tämä kaikki siitäkin huolimatta että tämä kokeilunhaluinen ihmispolo on ruokkinut sitä kaikkien ohjeiden vastaisesti. Eli on tarjottu teollista ja erilaisia lihoja siinä missä muillekin kissoille - mitään oireita ei ole ihossa havaittavissa.

Tämän ihmispolon on siis hyvin vaikea uskoa, että kyseessä olisi allergia. Altistus allergiaa aiheuttavalle ruoka-aineelle kyllä taitaa yleensä aiheuttaa oireita lähes välittömästi. Ja kyllä Tuittu nyt on syönyt samoja ruokia mitä ennen tuota dieettiä, missä tarjottiin vain yhtä ainoaa lihaa (ja siitäkin huolimatta oireita oli).

No katsotaan mitä lääkäri sanoo torstaina kun vien täysin "terveen" kissan tutkittavaksi. Tuskinpa vakuutuskaan korvaa testejä tuossa tapauksessa? Tekisi mieli perua aika ja odotella joitakin viikkoja, tuleeko oireita myöhemmin uudestaan. Olen todella hämilläni - kerrankin suorastaan mykistynyt!

Toinen ihmetyksen aihe on Alisa. Neiti superhyperhimojuoksija päätti aloittaa siveellisen elämän syksyn kunniaksi ja nyt on 8. viikko alkamassa edellisestä juoksusta. Ehkä tarkoitus on odottaa kollin kypsymistä? Voivoi..

Tälle vuodelle siis ei todellakaan niitä petuja ehditty saamaan - astutettaessa ylihuomisesta eteenpäin, laskettu aika (66 vrk mukaan) menee ensi vuoden puolelle. Turha varmaan edes toivoa että saatais pentuja ennen ensi kesää? Sekin voi pian lipua ohi huomaamatta :D Miten nämä eläimet osaakin olla niin arvaamattomia!

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Reissaamista ym.

Tulin tuossa viime yönä Tampereelta. Olin POROK:n edustajana Kissaliiton liittokokouksessa. Lähdettiin Riinan kanssa jo perjantaina junalla, heti töiden jälkeen. Oltiin yö Tampereella ja aamulla kokoukseen. Kokous loppui just niin tyhmästi että ei ehditty kuuden junaan. Mentiin syömään kivaan ravintolaan ja saatiin pari tuntia aikaa kulutettua, kun seuraava juna tuli vasta kasilta.

Kokous oli ehkä "hyvähenkisin" kaikkiin aiempiin verrattuna missä olen ollut. Joskin venyi taas vähän turhan pitkäksi.. Saatiin Kissaliitolle uusi puheenjohtaja ja hallitukseenkin uutta verta. Rotukirjaus on myös tätä nykyä täysin nelosharrastajien käsissä :-) Pienen rodun kasvattajana pidän myös äärimmäisen tärkeänä sitä, että pentuja ei vuoden alusta saa enää alle kilon painoisena luovuttaa EIKÄ tuoda näyttelyyn. Kyllä "normaalikokoinen" itämainenkin jo luovuttaessa on kilon painoinen. Meillä yleensä jo lähempänä kahta kiloa, kun luovutetaan 14 viikon jälkeen :-) Monelle kotikissaharrastajalle uusi kotikissatodistus on varmasti mukava juttu. Täytyy Nököllekin hankkia heti kun se on mahdollista :)

Yöllä kotiin tullessani Aki kertoi että Tuitulle oli jo perjantaina tullut eg:n viittaava patti kaulalle (ei halunnut huolestuttaa kertomalla aiemmin kun en ollut kotona). Niitä on nyt tällä hetkellä kaksi. Neiti oli saanut kortisoonia heti ja nyt odotellaan maanantaita että päästään ottamaan koepala. Toisaalta ikävää jos kyseessä on eosinofiilinen granulooma, mutta toisaalta parempi ettei ole allergia (jonka testaaminen olisi hankalaa, kun kissaa ei voi tarpeeksi kauaa pitää kortisoonitta ennen testiä). Saa nähdä millainen tulos patovetistä tulee. Jos kyseessä on eg, Tuittu varmasti pystyy elämään ihan hyvän elämän sairaudestaan huolimatta. Mutta koska oireilu on niin voimakasta, varmasti vaatii jatkuvaa kortisoonilääkitystä (pienellä annoksella).

EDIT 20.10.2008:
Voi kääk - tänään selvisi että ei koepalaa voi ottaa kun vasta mielellään ensi viikolla. Kortisooni kuulema nollaa tuloksen? Tuntuu että tätä tietoa tulee niin kummallisesti, että alkaa jo pian ärsyttää. Viime viikolla asiasta ei mainittu mitään, ainoastaan verestä otettaviin allergiatesteihin suositeltiin vähintään 2-3 viikon kortisoonista pidättäytymistä, mahdollisesti pidemmänkin ajan jos annos on suuri. Kohta menee hermot..

sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Tyttöjen päivä

Vietettiin viikko sitten tyttöjen päivää perheen naisväen kesken (miinus Tuittu, joka mielummin kaveeraa poikien kanssa). Tehtiin manikyyrit ja pedikyyrit, syötiin hyvin ja lopuksi köllähdettiin sohvalle kattomaan leffaa. Tytöt painaitui tiiviisti mun kainaloon ja olivat niin onnellisia. Kuvasta näkee muuten hyvin, kuinka erisävyisiä voi sinikonnatkin keskenään olla!



Geen leikkausalueelle on alkanut kasvamaan jo hyvästi karvaa ja haavaa ei enää melkein edes huomaa. Toivottavasti karvat kasvaa kokonaan takaisin ennen seuraavaa näyttelyä. Nisissä oli melkoinen turvotus leikkauksen jälkeen, mietin jo että onko sille tullut maito nisiin. Turvotus on nyt kuitenkin jo laskenut. Geestä on leikkauksen myötä tullut entistä ihanampi, mutta kyllä se edelleen uskoo olevansa tämän talon johtaja. Ei se tuosta "emännöinnistä" varmaan koskaan pääse eroon.

Äsken sain muuten kuulla iloisia uutisia! Ozzyn tytär Kaisa (Anatolian So Sweet, OSH b 24) valmistui tänään Junior Winneriksi. Kaisa kävi viidessä näyttelyssä ja oli jokaisessa kategorian paras. Onnittelut Kaisan omistajille Helille ja Jukalle, sekä tietty kasvattajalle Sannalle :-)

lauantai 4. lokakuuta 2008

Vihdoinkin eroon kortisoonista!

Huomenna Tuittu saa viimeisen kortisooniannoksen. Annostusta on nyt pikkuhiljaa laskettu ja nyt mennään niin pienellä annoksella että uskalletaan kokeilla lääkityksen lopettamista.

Jännittää aivan hirveästi miten oireilu pysyy kurissa. Ruokavalio on nyt täysin uudistettu, kävin taas eilen hakemassa lihaa kilokaupalla :-) On tässä kuukauden aikana kyllä tullut huomattua kuinka hankalaa on useamman kissan kanssa eläminen jos yksi on erikoisruokavaliolla. Mutta kyllä sen eteen on valmis tekemään töitä, että kissa pysyy terveenä! Omien kissojen teollinen ruokinta on kyllä jäänyt lähes nollaan, mutta joskus sorrutaan raksuttelemaan :)

Nyt en tiedä toivonko siis sitä että oireilu pysyy kurissa oikealla ruokavaliolla vai että oireita tulee ja saadaan koepala ihosta otettua. Jännittää että oireet alkavat silloin kun ei ole mitään mahista otattaa koepalaa. En oleta että esimerkiksi päivystäjä voisi alkaa päivystysaikana ottamaan kissasta koepalaa. Toisaalta taas jännittää sekin jos Tuittu nyt pysyy oireetta mutta uudessa kodissa oireilu taas alkaa. Mutta turha maalailla piruja seinille. Neiti voi nyt hyvin ja katsotaan miten jatkossa menee. Toivottavasti se oma koti myös löytyy, vaikka Tuittu tällainen ongelmanuori onkin :)

maanantai 29. syyskuuta 2008

Maanantai

Ei ole Alisa tiineenä, ei valeraskaana, eikä ultrassa myöskään näkynyt mitään merkkejä kohtutulehduksesta. Painonnousu on siis vain ihan normaalia lihomista, mikä oli jopa toivottua. Alisa oli kesällä niin hoikassa kunnossa ja se söi kovin vähän. Eikä nuo riuduttavat juoksut varmasti auttaneet asiaa.

Lääkärin mielestä naaras on tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa kunnossa astutettavaksi seuraavasta kiimasta :-) Ehkäpä sen hormoonitoiminta on alkanut tasoittua ja kiimaväli siksi nyt hieman pidempi. Juoksua odotellaan siis edelleenkin kärsimättöminä :)

Meinaa vähän jännittää miten astutus ajoittuu. Lähden itse Espanjaan uudeksivuodeksi, enkä ole viikkoon paikalla. Toivottavasti nyt juoksisi niin, että pennut syntyisivät ennen joulua.

Havaittavissa voi olla pientä pentukuumeilua..

lauantai 27. syyskuuta 2008

Juoksua odotellen

Riksi alkaisi olla jo hyvinkin valmis isäksi, mutta ongelmia tuottaa Alisan kadoksissa oleva kiima. Aika usein siinä niin käy, että naaras juoksee ensin kuin hullu ja sitten kun voisi astuttaa, juoksut katoaa kokonaan. Tämä lienee monelle kasvattajalle tuttu kuvio.

Edellisestä juoksusta on aikaa kolmisen viikkoa, eikä tällaista taukoa ole ollut koko sinä aikana kun se on meillä asunut. Neitokaisen paino on noussut hurjasti ja tuossa pari merkintää alempana mietin jo mahdollista tiineyttä. En nyt kuitenkaan ole vakuuttunut, koska nisät eivät lainkaan punoita. Voihan painonnousuun olla syynä vain tuo kiimattomuus, on saanut syödä rauhassa kun miehet ei ole mielessä koko ajan :) Toisaalta minua hieman pelottaa myös valeraskaus, Maokin on avittanut Alisaa pidellen niskasta kiinni, ei tosin sen kummempaa.

Tiedä näistä taas, hankalia otuksia! Minä alan olla aika malttamaton, edellisen pentueen luovutuksesta on pian vuosi aikaa. Vuosi ilman pentuja on melko pitkä aika, etenkin kun suunnitelmissa oli vuoden alussa vielä kolme pentuetta tälle vuodelle.. Saa nähdä saadaanko me edes sitä ensimmäistä..

Täytyy silti sanoa että tämä vuosi (vaikkei se vielä ole täysin ohi lipunut) on kyllä ollut opettavaisin tähän mennessä :) Tietysti myös vaikein, kaikkien näiden hankalien päätösten kanssa, mutta en pidä niitä näin jälkikäteen lainkaan pahana asiana. Tottahan ne harmittaa, mutta harmin kanssa oppii elämään.

Sitä tässä nyt sentään voi hehkuttaa, että Ozzy-kolli on näistä "meidän" kissoista ainoa pentuja "saanut". Toinen astutus Ilanankin kanssa näyttäisi tuottaneen tulosta ja pentuja odotellaan marraskuussa Ancient-kissalaan. Mua ainakin jo jännittää mitä sinne mahdollisesti tulee :))

Tuidui

Pari uutta kuvaa kotia etsivästä Tuitusta :)



sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Kollimaista käytöstä

Nyt se Riksi sitten keksi olevansa mies! On tosin vähän väärä kohde, kun se Tuittua liehittelee. Kulkenut koko viikonlopun "morsiamensa" perässä ja yrittää hyppiä niskaan. Tuittu ei tietenkään ole kovin ilahtunut saamastaan huomiosta, pikkukolli saa välillä melkoista kyytiä 8) Ei se kuitenkaan ole hidastanut tätä machoa. Kyllä siitä vielä joku saa hyvän sulhasen itselleen!

No tosiaan tästä ihmeissämme meitä alkoi mietityttää, että lieköhän Riksi jo astunut Alisankin pari viikkoa sitten. Ne oli yhdessä työpäiviemme ajan kun Alisalla oli kiima, mutta yhtäkään astumista ei nähty. Olin siis aika varma että mitään ei ole tapahtunutkaan - ei nähty edes minkäänlaista yritystä. Alisan edellisestä kiimasta on nyt jo reilut pari viikko aikaa, eikä uutta ole tullut. Se on myös nostanut painoaan hyvin huomattavasti (300-400g), kun on ollut koko kesän niin hoikassa kunnossa. Aika jännää jos olisi jo tiine. Alisa kyllä normaalisti juoksee viikon välein. Ehkä se kiima pian alkaa tai sitten tosissaan on lykästänyt :)

perjantai 19. syyskuuta 2008

Gee <3

Varasin Geelle ajan steriloitavaksi alkuviikosta, mutta mietin pitkin viikkoa raskinko sittenkään vielä leikkauttaa. Kevään muutamat epäonnistuneet astutusyritykset kummitteli taustalla, enkä nähnyt oikein järkeväksi yrittää enää. Yleensä näihin tiinehtymättömyyksiin on jokin järkevä syy, joten itsekkyys ei minun kohdalla riittänyt pitämään kissaa leikkaamattomana "turhaan".

Kohtu ei ollut mitenkään hyväkuntoisen näköinen, joten olen ihan tyytyväinen päätökseen. Tuskin tiinehtyminen olisi onnistunut enää muutenkaan. Onneksi on jälkikasvua sukua jatkamassa ja toivon mukaan en menetä koko linjaa nyt tämän takia.



Gee saa alkaa nauttia loppuelämästään kotimme yksinoikeutettuna kastraattiladyna!

Geehen liittyvä kuskaaminen on aina saanut hyvin dramaattisia käänteitä. Tämän vuoden ekalla kollinhakureissulla tultiin ekoina hirvikolaripaikalle ja tänään kotimatkalla lääkäristä olin ainoa silminnäkijä skootterin ja auton kolarissa. Onneksi skootterikuski selvisi säikähdyksellä ja tosi säikähtänyt tyttö olikin. Hätäkeskuksesta hälytin apua, skootterikuski oli aika pois tolaltaan. Minua pyydettiin jäämään seuraamaan tytön tilaa ja odottamaan myös poliisin tuloon asti, vähän niinkuin varmistellen että molemmat osapuolet pysyvät paikalla. Olimme onneksi autokuskin kanssa samoilla linjoilla tapahtuneesta, joten tuskin asiassa on mitään epäselvää. Poliisi otti kuitenkin minunkin tietoni ylös mahdollista todistamista varten. Tyttö näytti myös ihan ok-vointiselta siinä vaiheessa kun jatkoin matkaa. Pientä jännitystä perjantai-iltaan :o huhhuh!

lauantai 13. syyskuuta 2008

Ozzystakin kastraatti

Nyt on vanhempieni luona toivottavasti kusettomat ajat tiedossa. Ozzy kastroitiin perjantaina. Kävin tänään katsomassa pallitonta pojua ja hyvää vauhtia on topumassa.
Lempon kollitteluhan loppui viikon päästä leikkauksesta, toivotaan että Ozzylla toimii yhtä nopeasti. Pojat saivat porttikiellon mökille, joten nyt ne toivottavasti taas pääsevät mökillekin mukaan :-)

Ozzyn toisen naaraan tiinehtymistä jännätään vielä, toivottavasti onnistaa kun kollikin jo on kastroitu :)

Tuittu

Tässäpä muutamia kuvia Tuitusta uuden bestiksensä viekussa :) Ilmiömäistä miten hyvät kaverit näistä hönteistä on viikossa tullut, Riksi on vähän ihastunut! Vetävät semmosia ralleja että heikompia hirvittää, nukkuvat vieretysten - myös Mao saa osallistua, mutta sitä ei nuo riekkumiset kauheasti kiinnosta. Voisin siis hyvinkin uskoa että Tuittu sopeutuu minne vain ja toivon että uudessa kodissa on myös tarjolla kissakaveri.

Tuittu on luonteeltaan todella mukava kissa. Ainoa ongelma Tuitun kanssa tuntuu olevan sen loputon ruokahalu. Olemme joutuneet ruokkimaan sitä omassa huoneessa, että muutkin kissat saavat jotain syötyä :) Mutta viikossa tahti on hieman helpottanut, eikä Tuittu hotki enää niin hirveästi.

Alettiin myös pienentää kortisoni-annosta, jota sillä on ihon kutinaan mennyt melko isollakin annostuksella. Saa nähdä miten hyvin tämä kokeilu onnistuu, jospa kortisonista päästään lopulta eroon.





Kuvat on otettu kännykällä. Luvassa on myöhemmin myös parempia kuvia "oikealla" kameralla, jahka ehdin ottaa.. Jospa tuo Tuitun hieno hopea tulisi niissä esiin paremmin. Nyt se näyttää vähän turhan rufistiselle :D

torstai 11. syyskuuta 2008

Seinäjojella käyty

Olihan se taas reissu. En kovin montaa tuntia malttanut nukkua ennen lähtöä, matkalla ehkä tunnin. Jännitän aina tuota reittiä kun kerran satuttiin hirvikolaripaikalle samaisen reitin varrella. Oltiin tuntia aikaisemmin perillä mitä kännykkään asennettu tomtom kertoi. Siihen ei siis ole luottamista jatkossa.

Aamulla käytiin Riksin kanssa siitoshyväksynnässä nuoren iän ja kotona olevan naarastarjonnan takia. Jos nyt vaikka niin hyvin kävisi että poika alkaisi ymmärtää naisten päälle ja pääsisi edes toisen astumaan 8) Avoimeen luokkaan mennään vasta ensi vuonna. Siitoshyväksyntä tuli ja nyt vaan ootellaan kehittymistä pikkuipanasta kolliksi! Joskaan mitään kuseskeluja ei tarvis opetella.

Rambo (Feanorian Burning Flames) kävi myös värintarkistuksessa näin kypsemmällä iällä ja siitä tehtiin OSH e (24). Tätä muutosta yritimme jo nuorena Jyväskylässä, mutta silloin Ramboa ei kuulema heikommin näkyvien täplien takia kannattanut täplikkäänä näyttelyttää. Eräs toinen nuori muutettiin täpläiseksi silloin, mitä kyllä vähän ihmettelin. Nyt kun nähtiin tämä samainen nuori tuolla, niin Rambon täplät olivat mielestäni paljon voimakkaammat. Solidihan Rambo on dna-testin mukaan, mutta kyllä nuilla cremeillä täpläisillä aina näkyy kuvio niin voimakkaasti, ettei niitä solidina kannata näyttelyttää. Aloin jo miettiä että jos myisin vastedes kaikki solidit cremetäpläiset lemmikeiksi, omistajilla kun tulee niiden kanssa niin paljon säätämistä. Tai pitäisikö ne vaan suoraa rekata cremetäplikkääksi? Tiketit on siinä mielessä helmpompia että cremestä se ticking ei "paista" niin selvästi läpi. Joskin Maon kanssa oli nuorena samaa ongelmaa aina, nyt kun se väri on tasoittunut ei siitä kukaan sano mitään.

Mukanani oli myös Ozzy, joka lähti tapaamaan viimeistä morsianta näyttelyn jälkeen. Sunnuntaina se jo palasi takaisin, kun sai hommat yön aikana hoidettua :D Sunnuntaina Sanna toi näyttelyyn Ozzyn ihania pentuja. Päivän päätteeksi Ozzyn lapsi Pekka-Kaisa (jonka omistaa Heli ja Jukka Aaltonen) oli kategorian paras pentu!

Viikonloppuna oli tosi kivaa, vaikka nelosia olikin todella vähän. Riksi sai EX1:t molempina päivinä, mutta tuomarin mielestä kehno silmien väri ei sunnuntaina riittänyt edes pääsyyn tp-valintaan. Launtaina vastassa oli Jalkasen Pian SW'08, joka oli meitä kaikkia muita nuoria huomattavasti tasokkaampi :) Luonteestaan Riksi sai taas superkehut, ylpee saa olla tuosta kehrulista!

Nyt varmaan sitten pidempi näyttelytauko kehiin, koitetaan saada pentuja talveksi :) Mietin kyllä jotakin loppuvuoden näyttelyä, mutten vielä tiedä mihin lähettäs.

Meinasin kokonaan unohtaa! Tuittu tuli lauantaina Seinäjoelle ja viettivät Riksin kanssa yön hotellissa sulassa sovussa. Täällä meillä tutustelu ensin poikiin vaikutti lupaavalle ja toisena päivänään meillä Tuittu oli itse aukassut oven niin, että koko jengi oli täällä yhdessä. Eli tosi hyvin menee, joskin oma koti Tuitulle on etsinnässä. Se on todella ihana kissa!

perjantai 5. syyskuuta 2008

POH-KISiin

Lähtö on jo joidenkin tuntien päästä, mutta ei puhettakaan että olisin ehtinyt vielä nukkumaan. Koneelle ehdin kun tulin tarkistamaan näyttelypaikan osoitetta, että voin näpytellä valmiiksi puhelimeen (navigaattori). Tähän jämähdin.. Täällä on myös ommeltu uusiin housuihin vetoketjua (joka siis oli rikki jo ostettaessa..), ei riittänyt mun luovuus sen ompelemiseen, joten äiti piti hälyttää klo: 21 avuksi :)) Pakattu on jo ja hermoiltu. Ei niinkään näyttely hermostuta, vaan Tuitun tuleminen samaan hotellihuoneeseen Riksin kanssa. Kyytiä ei mistään löytynyt ajoissa, joten Laura tuo itse Tuitun lauantaiksi junalla Seinäjoelle.

Ozzy lähtee myös mukaan huomenna, pääsee naisiin näyttelyn jälkeen! Sopivasti naaras aloitti juoksunkin, huisia! Odotan innolla Ozzyn ekojen pentujen näkemistä, niitä on tulossa näyttelyyn :-)

Tietty vähän pitää jännittää miten Riksi the onnellinen turkki meinaa nyt turkkinsa asetella <3 Ihanaa päästä sen kanssa reissuun, se on niin kiltti höperö! Riksin lelut on kans pakattu, ilman niitä se ei kyllä pärjäis!

tiistai 2. syyskuuta 2008

Vanhuus ei tule yksin :D

Kärvistelin koko illan kamalassa pääkivussa ja ihmettelin miksei tunteja sitten ottamani lääkkeet vaikuttaneet mitenkään.. Aloin tässä ennen nukkumaanmenoa miettimään, että otinkohan ihan oikean lääkkeen ja Aki pilaili että kuitenkin vetäsin Axiluria pari tablettia, mitkä olivat liuskan viimeiset.. Siinä vaiheessa nieleskelin, että juu kyllä ne muuten oli kaksi viimeistä siinä liuskassa.. Roskakorin tonkiminen osoitti, että kyllä minä ne p*rkeleen Axlurit olin todellakin ottanut :DDD Ei olla vähään aikaan naurettu näin paljon.. Ompahan nyt 10 kg minusta saanut matohäädön :D Miksi ihmeessä ne meneekin tekemään niin saman näköisiä pillereitä!

Kyytiongelmat

Kyllä vähän jännittää löytyykö mistään kyytiä Tuitulle. Kukaan tuttu ei oikein tunnu olevan tulossa Seinäjoelle Vantaan suunnilta.. Olen kyllä yrittänyt kuulutella kyytitarpeesta foorumeillakin, mutta heikoin tuloksin.

Tosi hankala tilanne, koska itse aloitan maanantaina uudessa paikassa työt, joten ihan heti en voi "lomaa" järkätä matkustamiseen.. Meinasi jo tuo näyttelyreissukin mietityttää kun ma-aamuna on todella aikainen herätys, aamuvuoroon. Seuraavan kerran olen vapaalla ties milloin.. Tuitun muutolla kun olisi myös hieman kiire. Ehkä asia vielä jotenkin selviää :(

Jos joku sattuu tietämään jonkun ihanan ihmisen, joka olisi tulossa Seinäjoelle Vantaalta päin tai lähiaikoina Ouluun ja voisi ottaa kissan kyytiin niin olisin todella kiitollinen avusta! Ja luonollisesti me korvataan kaikki ylimääräinen vaiva ja osa polttoainekuluista!

maanantai 1. syyskuuta 2008

Tuittu

Kyllä epäonni potkii tätä kasvattajaa näiden uudelleensijotusten kanssa. Nyt on uutta kotia vailla Tainon sisko, Tuittu. Tainohan etsi myös uutta kotia vastikään.

Lisätietoja Tuitusta on nettisivuillani. Toivon hartaasti että joku ihana ja ymmärtäväinen ihminen haluaisi tarjota Tuitulle uuden kodin. Tarkoitus on saada Tudelle kyyti Seinäjoen näyttelyyn tulevana viikonloppuna, mistä se tulee mukanani Ouluun. Tuittu tulee asumaan sijaiskotiin siksi aikaa että uusi omistaja löytyy. Tällä hetkellä neiti asuu siis Vantaalla.

tiistai 19. elokuuta 2008

Katin ottamat kuvat

Mainitsin Katin (FIN*ZirCat's burmat) vierailusta taannoin ja nyt saadaan nauttia kuvasadosta. Suuret kiitokset Katille kuvaamisesta! Tuo ensimmäinen kuva Geestä on suosikkini - toinen säksättää niin innoissaan lelulle. No, on tuo Riksin ja Nökön kaverikuvakin ihan hauska :D







Loput kuvat löydät täältä .

Kuvat: Kati Marjala

maanantai 18. elokuuta 2008

Luonnon aktiviteetteja

Meillä on köökissä sellainen iso ikkuna, mitä pidän auki lähes aina. Muuten täällä loppuu happi ja aurinkoisten päivien jälkeen on todella kuumakin (meillä on olohuone lähes kokonaan "ikkunaa"). Nyt pimeinä syksyisinä iltoina on keittiön halogeenilamppu kerännyt kaikenlaisia pikkuöttiäisiä aulkoa. Pojat on olleet siitä kovin riemastuneita, nytkin siellä istuu kolme herraa rivissä ja tuijottaa, syöksyilee ja välillä maistelee saaliitaan. Elukat on kukkakärpäsen kokoluokkaa, mutta onhan ne silti niiiiin jänniä.

Viime viikolla kotiimme eksyi myös kärpänen, joka viihtyi olohuoneen katossa. Kissat vaan eivät meinanneet millään tajuta, että toinen musta piste keskellä kattoa ei ollutkaan kärpänen, vaan joku kattolevyjen välissä oleva pieni reikä. Se oikea kärpänen hävisi muutaman tunnin päästä, mutta tuota reikää on nyt joitakin iltoja kytätty.. Kyllä sitä tuntee omistavansa melko hulluja elukoita..

Jostain syystä tytöt ovat olleet aina hulluimpia elukoiden perään. Alkaa aina pelottaa jos Gee tai Alisa päätyy samaan tilaan jonkun öttiäisen kanssa, tekee mieli päästä alta pois. Säksätys, huuto ja sinkoilu on jotain aivan kamalaa. Pojat osaavat olla hieman hillitympiä. Tosin Riksihän melkein halkaisi taannoin Akin silmäluomen juoksemalla sen naaman ylitse..

Maunosta video

video

Katsotaas saanko tätä toimimaan. Kuvasin uudella puhelimella Maunon tuskan - huomionkaipuu se on vakava asia :-)

Ja kyllä se ääni edelleen on yhtä kimeä ja tyhmä 8)

torstai 14. elokuuta 2008

Nökön hampaat

Turhaan jännitin Nökön hammashuoltoa. Riitta-Liisan mielestä Nökön hampaat on hyvässä kunnossa, eikä ollut edes kiilleveurioita. Hammaskivet on rapattu nyt pois. Papereissa lukee: Komeahampainen kissa! 8)

Nuo hammasjutut on niin ikäviä ja arvaamattomia, että aina saa pelätä pahinta. Onneksi meidän kissat on nyt toistaiseksi niiltä välttyneet.

Samalla Alisalta ja Riksiltä otettiin siitostestit. Ipanat käyttäytyivät hyvin - Riksi muuten painoi jo 400g Alisaa enemmän. Tosin Alisa onkin aivan hirveän laiha!

Ihan unista Nököä on hassu seurata. Laitoin sille ison kevythäkin tuohon olkkarin nurkkaan, että saa olla rauhassa ja ei mene ihan vielä syömään. On sen verran tokkurassa, vaikka operaatiosta onkin aikaa.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Mansikkavahti ja unikekoja

Tänään perasin ja pakastin suoraan Akin perheen omalta mansikkamaalta poimitut mansikat. Nökö osallistui tärkeänä.




Ja sitten kasa unikekoja:




Riksi on muuten yhtäkkiä kasvanut kamalasti!! Sehän on pian isompi kun Mao. Kun poju vaihtoi hampaat, alkoi ruoka maistua! On se myös sen verran kova leikkimään ja riehumaan, ettei ihme kun ruoka maistuu :-) Iltapalaksi maistellaan jauhettuja broiskun siipiä (kun jostain syystä ne jauhamattomat ei vaan maistu :|).

tiistai 12. elokuuta 2008

Mamman mussut lepäilemässä

Taas otin jotain räpöstyksiä kännykällä, kun kaikki mussut lepäilee. Alisa juoksi reippaan viikon päivät TAAS ja me kaikki ollaan vähän väsyneitä!

Gee prinsessa, talon halutuimmalla paikalla - emännän sylissä :-)

Rapanenä <3

Alisa kippurassa ja unisena, miehet on olleet mielessä viimeisen viikon! Viikko lepoa ja taas mennään..

Ja sitten pojat, omat pienet kehruumoottorit <3


Nököstä pitää tehdä oma postaus kokonaan, kunhan saan otettua herrasta kuvia :-)

perjantai 8. elokuuta 2008

Lemposta kastraatti

Nyt läks Lempon pallit pois ja leppoisa elämä voi alkaa! Kävin isäni kanssa eläinlääkärissä ja olin koko päivän "vahtimassa" toipilasta vanhempieni luona. Tosin jouduin lähinnä vahtimaan Ozzya, se kun oli aivan hurjana pallittomasta kaveristaan. Leikkaushajut voi joskus sekoittaa kotona odottavan kaverin pään, ettei tunnista "omakseen".

Aluksi Lempoa pidettiinkin kylppärissä, ettei utelias veli meni sörkkimään. Kun Lempo heräsi niin paljon että alkoi jalat jo kantaa, se oli hyppäämässä vanhalle puusohvalle, jota Ozzy säikähti niin että oli käydä veljensä päälle. Kunhan poika alkoi enempi hereillä, Ozzykin jo tunnisti veljensä.

Kun Aki tuli hakemaan minua töistä päästyään, iskä kertoi että nyt kun Lempo on leikattu, heille on tulossa "uusi poika jenkeistä". En sentään joutunut selittelemään, että mitään kissahankintoja olla tehty, kun kävi ilmi että kyse on HARRIKASTA ;) Vissiin tämä on sitten se Lempon pallien jatke, korvike vai mikä lie..

keskiviikko 6. elokuuta 2008

Pikkukolli

Riksi on todellakin vielä pikkukolli :) Alisalla on kiima ja kyllästyin kuuntelemaan kun se ilmeisesti yrittää rapata oveen reikää tai vaihtoehtoisesti kaivaa itseään oven sivusta tai alta läpi.. Tottahan se haluaa tänne kaikkien ihanien miestensä luokse tuskaa lievittämään. Lähinnä se yrittää vikitellä Nököä ja Maoa. Nökö onkin kunnostautunut noissa hommissa, yleensä se istuu (???) tytön päälle ja puree samalla niskasta. Sellainen pieni kujerrus kuuluu myös asiaan. On vissiin joskus nähnyt jotain K-18 hommia, mutta ei ihan muista miten se nyt oikeen menikään.. Ei sitä naarasta sentään litistää pidä 8)

Päästin Alisan siis tänne kastraattipoikien ja yhden pikkukollin sekaan, toki kyttäsin silmä kovana mitä Riksi on asiasta mieltä. Ei sitä kiinnostanut nainen pätkääkään, alkoi leikkiä Alisan hännällä ja yritti houkutella sitä leikkimään kanssaan. Eikä Alisa kiemurrellessaan lattialla ollut oikein sopivaa leikkiseuraa. K-18 hommia ei siis varmaan ihan heti pojan 6 kk syttäreiden jälkeenkään nähdä :D Toisaalta kivaa ettei ole mitenkään hirveän varhaiskypsä ja saa rauhassa kasvaa. Toivoisin että sitä voi pitää kollina jonkin aikaa ihan huoletta. Aika harvinaista se kyllä olisi jos sattuisin saamaan toisenkin helpon kollin. Maohan oli todella helppo tapaus. Lempo ja Ozzy astuivat toisiaan jo 5kk ikäisinä hotellihuoneessa (ei tietenkään kotona, mutta vieraalla maaperällä) :D Ja mitä se meno nyt on.. Kauhulla on saanut vierestä katsoa :S

Kati muuten kävi viime viikolla kuvaamassa meidän kissoja, toivottavasti kuvat tulevat pian nettiinkin niin voin laittaa näytille :)

maanantai 4. elokuuta 2008

Lääkäriaikoja

Olen aina ollut huono keskittämään lääkärireissuja. Taas yritin ottaa monta asiaa hoidettavaksi kerralla. Alisa ja Riksi pitää siitostestata (FIV, FeLV, ihosieni, Alisalta veriryhmä - riittää kun naaraan testaa). Samalla hoidetaan Nökön hampaat. Sillähän oli kesäkuussa melkoinen ientulehdus ja sain käskyn tuoda sen hammaskiven poistoon kunhan antibioottikuuri on syötetty. Nyt siitä kyllä on jo aikaa, mutta kun en aiemmin ole saanut aikaiseksi. Saas nähdä mitä kaikkea sieltä suusta löytyy, hammasongelmat voivat olla melkoisia..

Samalla ei tietenkään voi rokottaa Nököä, joten pitää mennä vielä kuun lopulla toisen kerran. Voisin ottaa Riksille rabieksen ulkomaan reissuja ajatellen. Niin ja pikkumies tarvii sen kivestodistuksen, kun täyttää puoli vuotta!

Lemponkin lupasin viedä kastroitavaksi tällä tai ensi viikolla. Näyttää nyt siltä ettei sille yhtäkään naarasta ehtinyt kylään. Se kusee niin paljon, että äiti ei enää jaksa. Olin luvannut, että pojat saa leikata heti jos siltä tuntuu ja viimeistään kesän lopulla. Enkä tietenkään uskaltanut kiinnostuneille naaraiden omistajille luvata pojista mitään varmaa..

Nyt kuulema on hermot menneet tarpeeksi monesti, samoin kesäkin kuulema on loppu. Harmittaa vietävästi ettei Lempolta tule pentuja, mutta mistäs sitä juoksevan naaraan yhtäkkiä taikoo.. Ei se ainoa sovittukaan ole juossut. Toivotaan nyt että Ozzyn toinen morsian tiinehtyy ja saadaan Ozzyltakin pian pallit pois. Todella maltillista siis oli näiden poikien siitoskäyttö - enempi ja vähempi olosuhteiden pakosta 8)

sunnuntai 3. elokuuta 2008

Mökillä

Piti vielä viimeistä kertaa tänä kesänä (ainakin tällä tietoa) lähteä käymään mökillä. Niin se vaan syksy taas tulee, vaikka kuinka yrittää sitä väistellä. Yöllä lämpötila kävi lähellä nollaa ja tänään aamulla ikkunat oli kuurassa :o

Lempo ja Ozzy jäi kotiin merkkailemaan ja mouruamaan, joten voitiin kerrankin miettiä omia kissoja mukaan. Arvottaessa päätettiin jättää tytöt kotiin, koska ajateltiin että Alisan mahdollisesti alkava juoksu voisi haitata rentouttavaa mökkeilyä. Mökillä ei myöskään voida eristää Alisaa ja Riksiä toisistaan ja pentu ei ihan vielä voi tyttöä astua (liekö vielä tajuaisikaan?). Nyt kyllä näyttää siltä että juoksu on vasta alkamaisillaan..

Näin meillä pojat matkustivat mökille (kännykamerakuva):



Olen muuten huomannut, että kissat ovat tuollaisessa isossa kevythäkissä paljon rauhallisempia kuin pienissä bokseissa. Maokaan ei juuri valittanut, vaikka yleensä jaksaa valittaa pitkin matkaa.

Mitään muista kuvia ei taidettu muistaa ottaa, vaikka oikeakin kamera oli mukana. Viikonloppu kului kalastellen, saunoen ja syöden hyvää ruokaa. Ravustinkin ensimmäistä kertaa eläissäni. Ihan hauska kokemus, vaikka oli ne otukset aika karmean näköisiä ja pelottavia.. Tasan en yhteenkään uskaltanut käsin koskea sen jälkeen, kun verkoissa ollut hauki tarttui hampailla kiinni veneen reunaan 8)

Ensi viikonloppuna olisi vissiin rapujuhlat, mutta voi jäädä Akin töiden takia välistä. Parin viikon aikana niitä on kuulema vähän vajaa 100 yksilöä saatu sumppuun odottelemaan juhlia. En tosin ole varma haluanko nähdäkään kun jotain elukoita keitetään elävältä..

maanantai 28. heinäkuuta 2008

Ikävä :'(

Kävimme tänään katsomassa Neelaa uudessa kodissa. Niin, Neelahan muutti jo yli kuukausi sitten koeajalle tutun pariskunnan luokse. Tilanne kotona ei viime kesän pentujen jälkeen koskaan rauhoittunut ja tappelut Neelan ja muiden kissojen (etenkin Geen) välillä menivät kerta kerralta pahemmiksi. Lopulta jouduimme eristämään tytöt kokonaan toisistaan, viimesinä viikkoina Neela alkoi jo tapella poikienkin kanssa.

Mietimme pitkään kuinka tervettä on pitää kissaa lukittuna yksin tai jomman kumman kastraattipojan kanssa yhteen huoneeseen ja tulimme siihen tulokseen, että se ei ole meidän ihmisten, eikä kissojen kannalta todellakaan hyvä vaihtoehto. Haluan että kissani voivat käyttää jokaisen neliön kodissani hyvödykseen. Yhdessä kissoja ei voinut enää pitää ja tuskin tilanne olisi koskaan korjaantunut. En koskaan olisi uskonut, että joutuisin etsimään jollekin uuden kodin. Joskus on vaan pakko muuttaa periaatteitaan, ainakin tämän kyseisen tapauksen kohdalla. Ne jotka ovat joskus kokeneet saman, tietävät varmasti mistä puhun ja miten vaikeaa se on.

Neela on ihana kissa ja tämän päivisen vierailun jälkeen olo on ollut todella kurja - ikävä on hirveä. Neelalla on uudessa kodissaan todella hyvä emäntä, isäntä sekä kissakaveri, jonka kanssa elämä sujuu rauhallisesti. Olen oikein tyytyväinen, vaikkakin todella surullinen :( Neela on aina rakas!

perjantai 25. heinäkuuta 2008

Kuvaterveiset

Riksuli on kasvanut kovasti, painoakin reilun 5kk iässä on 2,7 kg. Kyllä se vaan on ihana poika, tykkään ihan hirveästi!


Tässä kuvassa lepäilee sohvan ja Maon välissä ja seuraavassa esittelyssä kylki ja melko selkeä kontrasti punaiselle!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Muitakin kuulumisia

Urakoidaan tänne nyt tätä tekstiä, kun muiden blogeissa tuntuu näin kesällä olevan kovin hiljaista.

Saatiin viime viikolla Senia kylään pariksi päiväksi, toi Ilanan Ozzya treffaamaan. Se etu täällä kaukana asumisessa on että kavereiden on melkeen pakko viipyä pidempään, kun matkustaminen eestaas ei ole kovin kannattavaa :-) Toivottavasti pentuja tulee. Me odotetaan tietty niitä klassisia, nyt kun tiedetään että Ozzykin varmuudella on kantaja.

Lempo oli sitä mieltä, että sillekin voisi pian neito tulla kylään.. Ja on jatkanut kovin ahkerasti tätä "ilosanoman" levittämistä Ilanan poistuttua. On se niin sydäntäsärkevää katsoa kun velipoika saa kaikki naiset, Lempon jäädessä ruikuttamaan perään. Pissa on myös lentänyt kiitettävästi, sitä ne naisten hajut teettää.

lauantai 19. heinäkuuta 2008

Kuvapläjäys


Lempo oli todella innokas ulkoilija ja hyvin innoissaan kun vein Nökön (kaikki muut meidän valjaat oli sille liian pieniä :D) valjaat sille koekäyttöön. Se olis tutkinut tiluksia ties kuinka pitkään. Sisällä tuli hirveä poru kun kesken kaiken riistettiin ulkoilumahdollisuudet. Mökillä on käärmeitä, joten vapaasti jolkottelu on senkin takia turhan riskialtista hommaa.


Ozzy puolestaan ei ollut ihan niin rento ulkoilija, muistuttaa aika paljon mummoansa Neelaa :D Siihen se mätkähti isäntänsä sylistä, eikä mihinkään hievahtanut. Suu vaan kävi taukoamatta "nyt prrrrrkl viette mut sisälle ja vähän vauhdikkaasti" 8)


Kollien pissipyykit pestiin perinteisesti nyrkkipyykillä rannassa. Eihän se kusenhaju tyynyistä ihan niin hyvin lähde kun pesukoneessa, mutta yritettiin ainakin..


Kauppareissulla poikettiin Hepokönkäälle. Se on suomen suurin vesiputous, 24m korkee!






Siinä itse komeus. Kohina oli melkoista! Kuulema tuonne vaeltelee ihmisiä kesän mittaan pelkkää kohinaa kuuntelemaan.