maanantai 11. tammikuuta 2010

Toipumista

Nökön toipuminen leikkauksesta on sujunut hyvin. Ensimmäisinä päivinä se oli vielä kovin väsynyt ja ruokaa tarjottiin ihan pieninä annoksina, useasti päivässä. Nyt on alettu antaa jo isompia annoksia, mutta edelleen useasti päivässä, että annokset pysyisivät pienempinä.

Sunnuntai oli eka päivä ilman kipulääkettä ja mitään viitteita kipuiluun ei näkynytkään. Lääkärin ohjeen mukaan sitä olisi saanut antaa 3-5 päivää. Nyt antibioottikuuri jatkuu vielä 9 päivää ja keskiviikkon asti Nökö saa pari kertaa päivässä mahansuojalääkettä.

Tiistaille on varattu Selmalle aika siitostesteihin ja sen jälkeen alamme varmaan odottelemaan kiimaa. Itse opiskelen nyt hyvin tiiviisti tulevat kaksi kuukautta, joiden jälkeen valmistumisen pitäisi olla käsillä. En siis usko että blogiakaan ehdin päivittämään kovin usein. Kirjoittelen kuulumisia kuitenkin viimeistään sitten kun Selman tiineys varmistuu :) Facebookista kissalan fanisivulta voi myös lukea kuulumisia, jos jotain ilmoiteltavaa on.

Sain joulun alla hurjasti sähköpostia ja olen nyt tehnyt sellaisen johtopäätöksen että olen vahingossa tuhonnut osan joulun aikaan tulleista posteista. Jos olet kirjoittanut minulle joulun alla, etkä ole saanut vastausta, kirjoittelethan uudestaan. Pahoittelen kömmähdystäni! Huomasin sen kun useampi henkilö kirjoitteli etten ole vastannut mitään ja kun en enää löytänyt joitakin posteja, joihin olin ryhtymässä vastaamaan.

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Melkoinen vuoden aloitus

Aki vei Nökön leikattavasti tiistaina koska se oli helpompaa kulkemisten kannalta. Aki pääsi vielä töihin iltapäiväksi ja haki Nökön kotiin tullessaan. Jännitin koko aamun myös äitini joutumista sairaalaan ja myös hänet jouduttiin operoimaan päivän aikana. Umpilisäke oli tulehtunut ja se poistettiin - onneksi ei ollut mitään sen hurjempaa, vaikka en nyt halua sitäkään vähätellä. Lienee aika rutiinioperaatio kuitenkin.

Nukuin tiistaina ensimmäistä kertaa kunnolla moneen moneen vuorokauteen. Tämä onnistui sillä aikaa kun Nökö oli lääkärissä. Mikään ei ole hirveämpää kuin nähdä eläimen kärsivän ja nähdä että se todella on kipeä. Erityisen hankalaa tämä oli siksi, että sairastelu kesti useita päiviä, eikä syytä tuntunut löytyvän.

Jotenkin sitä kuitenkin luotti siihen, että kyllä asiat vielä järjestyy. Eihän nyt Nökölle mitään voisi tapahtua.. Silti pari yötä sitten pidellessäni kissaa sylissäni, sen katsoessa minua lasittunein silmin ja kehräten hurjan lujaa - itseään rauhoitellen, annoin pienen epätoivonkin käydä mielessä. Jossittelu on turhaa, mutta kyllä tosissaan pelkäsin, että ei tästä enää ehkä selvitä. Kaikki mahdolliset sairaudet kävin mielessäni läpi. Onneksi suurimman osan ajasta jaksoin kuitenkin uskoa, että asiat järjestyy :)

Koko sairasteluajan Nökö oli apaattinen, mutta ei päästänyt minua hetkeksikään silmistään. Se oli koko ajan minussa kiinni, kehräsi sylissä, nukkui vieressäni. Leikkauksen jälkeen herättyäänkin se oli koko illan sylissäni ja kulki perässäni. Parempaa lahjaa ei sen hoitamisesta ja kaikeasta tästä huolesta voi saadakaan :-) Maailman paras Nökö <3

Ja pieni varoituksen sananen lopuksi: hävittäkää hyvät ihmiset kaikki epäilyttävän näköiset lelut. Voin kertoo että kyllä tuli tuolle meidän lelulle pikkusen paljon hintaa.. Meiltä lähti kaikki epäilyttävät roskiin ja jatkossa ei vastaavia hankita.

Tässä kuvassa Nökö on saamassa ensimmäistä nestehoitoannosta niskanahan alle, kuva lauantailta


Ja tässä näkyy lelu, jonka puuttuva osa siis oli kaiken tämän aiheuttaja


Ja lopuksi toipumista kotosalla


Tämä vuosi on aloitettu ikävissä merkeissä, enkä todellakaan aio toivoa parempaa onnea loppuvuodelle - jota onneksi on vielä melkoisesti jälellä. Antaa asioiden mennä omalla painollaan, turha etukäteen toivoa enää mitään, ainakaan sitä hyvää onnea.

tiistai 5. tammikuuta 2010

Nökö leikattu

Nökö leikattiin tänään suolitukosepäilyn vuoksi. Sieltä löytyi erään hiirilelun pätkä, jonka olimmekin jo epäilleet päätyneen Nökön suolistoon. Omituisinta asiassa on se että Nökö on tuon lelun syönyt jo reilusti ennen joulua..

Nyt odottelen poikaa saapuvaksi kotiin ja voimme aloittaa toipilaan hoitamisen!

Kaikki vanhat lelut muuten lähtee roskiin...

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Nökön vointi edelleen huono

No tuossa otsikossa se oleellinen varmaan onkin. Tänään käytiin uudestaan lääkärissä, mutta vointi ei hurjasti ole sen jälkeen parantunut. Hieman pirteämpi Nökö on ollut, mutta ei syö eikä juo ja oksentaa heti jos suun kautta annetaan jotakin.

Otettiin siitä röntgenit ja niistä ei löytynyt mitään, mikä olisi auttanut diagnoosin tekemisessä. Kuumetta oli 39,4. Avaamaankaan ei lähdetty, koska kissan vointi on niin huono, eikä päivystyksessä nuita leikkauksia varmaan muutenkaan tehdä niin hirveän innokkaasti. Eikä tässä nyt varmaan mikään pakottava tarve olekaan, kun selvää merkkiä suolitukoksesta ei ollut nähtävissä. Menemme siis aamulla toiselle lääkäriasemalle, jota päivystäväkin suositteli (siellä mahdollisuus mm. tähystää mahalaukkua jos tarpeen).

Sai lääkärissä lisää nestehoitoa, injektiona oksennuksenestoa ja antibioottia. Kotiin sain mukaan pahoinvointilääkettä.

Nyt illan mittaan tuntuu että Nökö on muuttunut hieman sekavaksi. Joko sillä on todella huono olo, huimausta tai sitten se alkaa vedellä viimeisiään (tai munuaiset alkaa). On varmaan sanomattakin selvää että olen aivan helvetin huolissani siitä. Palaan asiaan taas huomenissa ja toivottavasti parempien uutisten kera.

lauantai 2. tammikuuta 2010

Kotikissa sairastaa

Täytyy nyt heti tuoreesta muistista kirjoittaa tänne Nökö-kotikissamme sairastelusta.

Kotiuduimme eilen Lapin reissulta ja olimme jo aiemmin päivällä saaneet äidiltäni puhelinsoiton että joku kissoista on oksentanut pari kertaa olkkarin lattialle. Kun tulimme kotiin, oli pari uutta ruokaoksennusta tullut keittiöön. Ihmettelin kun Nökö ei tullut meitä ollenkaan vastaan, normaalistihan se tervehtii kaikki tulijat. Löysin sen hetken päästä nukkumasta vaatekaapista, missä se kyllä muutenkin monesti nukkuu.

Parin tunnin päästä alettiin ihmetellä kun Nökö vieläkin vaan nukkui. Väkipakolla revittiin se kaapista pois, että nähdään onko sillä kaikki ok. Ei mennyt kauaa kun se oksensi hurjan voimakkaasti. Illan mittaan se joi melkoisesti vettä ja oksenteli kaiken juomansa aina hetken päästä ulos. Yöksi tilanne rauhottui ja oletettiin pahimman olevan jo ohi. Aamulla ruoka ei kuitenkaan vieläkään maistunut ja Nökö jatkoi runsasta juomista ja oksentaminen alkoi uudestaan. Soittelin alkuillasta päivystävälle eläinlääkärille ja hän pyysi meitä tulemaan klinikalle.

Heti alkuun otettiin verikokeita ja Nökö laitettiin tiputukseen. Lääkäri tutki kissan perusteellisesti, mutta esim. suolistossa ei tuntunut mitään tukokseen viittaavaa. Verikokeissa näkyi todennäköisesti kuivumisen aiheuttamia muutoksia, joskin oli lääkäri vähän huolissaan munuaisten toiminnasta. Krea siis oli koholla. Hänen mielestään mahdollinen alkava lievä munuaisten vajaatoiminta voisi olla kyseessä, joskaan itse en sitä nyt mitenkään varmana pidä ennen kontrolleja, jotka on otettu "terveestä" kissasta. Mahdollinen kuivuminen kun varmasti muuttaa veriarvoja. Myös Nökön pissanäyttesstä löytyi bakteereita ja virtsan ph oli 7 (normaali lienee jotain 5-6 luokkaa, koholla oleminen varmaan voi johtua myöskin kuivumisesta?).

Hoitona siis tuo jo aiemmin mainittu nestehoito suoneen ja lisäksi niskanahan alle. Sai injektiona oksennuksen estoa sekä antibioottia. Kotona jatketaan suun kautta antibioottikuuria ja mahansuojalääkitystä. Toivotaan että tämä helpottaa potilaan oloa.

En usko että kyseessä on mikään tarttuva masutauti, koska muut kissat ovat ihan terveitä. Tosin eiköhän sekin selviä viikon sisällä, jos muutkin alkavat oireilla.

Lääkärissä vietettiin miltei kolme tuntia ja oltiin todella yllättyneitä suhteellisen pienestä laskusta :) Yksityisten lääkäriasemien hinnat ovat näemmä paljon isommat verrattuna jopa päivystysaikana kunnallisella käytyihin..