torstai 29. tammikuuta 2009

Kyllä kilpparitytöt osaa..

Voi Selmaa! Eilen kokeilin antaa pennuille kiinteää ruokaa tyylillä "ei ne kuitenkaan mitään vielä syö".. Selma söi! Veteli niin hirveällä ruokahalulla lautaselta evästä, että piti ihan toppuutella. Sen maha on aivan pallo!

Olen ruokkinut Selmaa muutamia kertoja päivässä ja joka kerta neiti maistelee. Tänään Aki oli antanut Alisalle päivällä ruokaa ja Selma oli kipittänyt äitinkin lautaselle :-) Muut pennut ovat lähinnä maistelleeet kissanhiekkaa :P Se on muuten jännää että aina yleensä se pienin pentu on aloittanut syömisen ekana. Nyt Selman paino oli noussut niin hurjasti että se ei tuolla menolla kauaa pienin ole. Ihana kilppari! Ja voi vitsi miten iso ääni sillä on. Tuo ääni on hypännyt sukupolven yli Geeltä (jolle se tuli Maolta ja Mao lienee perinyt sen isältää Pomolta), koska Alisan ääni on melko "normaali" meidän mittapuulla. Maon ja Geen ääntely kun on jotain ihan omaa luokkaansa..

tiistai 27. tammikuuta 2009

3 viikkoa

Riku

Frank


Jeera


Kookos


Lotte


Selma



Pennut on aivan hirveen lutuja. Olen pussannut niitä niin paljon, että ne ei varmaan isoina voi sietää pussailua :)) Värit on nyt varmistuneet, kun osaisi vielä päättää nimet niin voisin laittaa rekisteröintipaperit menemään.. Hauskaa ettei yhtäkään saman väristä pentua tullut! Frank ja Kookos toki, mutta onhan ne kuitenkin ihan eri asia kun toinen on itämainen ja toinen simsku.
.

maanantai 26. tammikuuta 2009

Täältä tullaan maailima!

Tänään sininen poika Frank tuli ensimmäisenä pentupesän korkeiden laitojen yli (eikö ikää ole edes 3 viikkoa!). Heti perässä muksahti tyynyn päälle Kookos, siamilainen poika. Kun muut pennut alkoivat kuikuilla pesän reunalta siihen malliin, että sieltä tipahdellaan niskat edellä (näiden pienten kanssa se "kissa laskeutuu aina jaloilleen" ei ihan pidä paikkaansa) päätin luopua pesästä ja sisustaa pentu"huoneena" toimivan vaatekomeromme pennuille sopivaksi. Laitoin sinne matalareunaisen sturdin, mistä pennut voivat halutessaan lähteä tutkimaan ympäristöä ja peittoja ja pehmeitä pesiä lattialle. On se emollekin stressaavaa kun osa pennuista on vielä pesässä ja pari kökkii ulkopuolella. Se ei oikein osannut päättää missä olisi. Näin kaikki ollaan tyytyväisiä.

Pennut uudessa kodissa mamman hoidettavana:


Frank on tyytyväinen kun pääsee kipittelemään peiton päälle:



Kuvassa Frankin takana vasemmalla simskupoika Kookos ja oikealla simskutyttö Selma, molemmat pennut ovat saaneet nimet tulevilta omistajiltaan.

Mustan pojan "työnimi" on Riku ja se punainen poika sai tulevalta omistajaltaan nimen Jeera. Punainen simskutyttö on Lotte.

Tuntuu että nämä pennut ovat tämän ikäisinä sosiaalisimpia mitä meillä on koskaan ollut. Ne ottavat jo nyt todella paljon kontaktia ja oikein selvästi pitävät ihmisistä. Ehkä se ensimmäisen viikon pakkoruokinta ja runsas käsittely on tehnyt tehtävänsä. Tulevat uteliaana huudon kanssa katsomaan aina kun tulen niiden luokse <3

lauantai 24. tammikuuta 2009

Lempo ja Ozzy

Jouluna otettuja kuvia vanhempieni pojista (Feanorian Boom Boom ja Feanorian Blizzard of Oz), testaamassa uutta kiipeilypuutaan.



Ja tämän hienon puun on sponssannut Musti ja Mirri. Mun isä oli voittanut moisen kapistuksen Mustin ja Mirrin kissanpäiviltä. Oltiin hieman kateellisia kun mentiin katsomaan "raapimatolppaa" ja siellä olikin tuollainen linna. Nuo lyhdyt ei muuten ole kovin lähellä puuta, vaikka siltä näyttää.

Utelias AIKUINEN kollini

Niin ne lapset kasvaa.. Riksistä on tullut mies (onhan ikääkin juuri tullut 11kk), hassua siinä vaan on se että sillä on mieletön bodarikollin body, mutta pää on ihan kun lapsella vielä - pieni :)) Se painaa todella paljon enemmän kun uskoisi. Kun sitä nostaa niin on aina yhtä ihmeissään. Muistelen että Saila kertoi joskus samaa Make-isistä. Eli on siis muskulaarinen jätkä tämäkin!

Kädessäni olevaa parmesaani-pussia himoitseva Riksi:





Aijoo! Riksi muuten lienee sittenkin solidi, kun katsotte niin nuissakin kuvissa näkee että sen mahan alus on ihan punainen ja sen pitäisi olla vaaleampi. Lisäksi solidin naaraan kanssa tuli vain solideja (paitsi se punainen poika) pentuja.

tiistai 20. tammikuuta 2009

Kaksiviikkoisia

Minun tyttö:

Toinen tyttö:

Siamilainen poika

Punatäplikäs poika

Sininen poika

Musta poika

maanantai 19. tammikuuta 2009

Pelokas jätti

Nökö peljästyi pienistä pennuista niin että sen piti aivan kauhusta kankeana sähistä pesälaatikon reunalla. Alisa olisi niitä innoissaan sille esitellyt, mutta jätti ei järkytykseltä tajunnut mitään. Alisaakin se ehti hivauttaa takaraivoon ennen kuin tarkkaavainen kasvattaja ehti väliin. Siitä sai jätkä kyllä lähdöt kun Alisa sille sanoi ja näytti, missä ovi on. Itepähän livahti kattomaan, mitä tuolla kiinni olevan oven takana on pian pari viikkoa piiloteltu. Kyllä se muakin ois jo alkanut kiinnostaa..

On muuten ollut jännää että Alisa on kaikkien muiden paitsi Maon kaveri. Se ei jostain syystä vaan tykkää siitä. Kyllä se sitä sietää, mutta kätinää on kyllä kuultu. Ja tuonne pentujen luo sillä ei oo mitään asiaa. Hyvin merkillistä, koska yleensä tuo harmiton pappa (näiden pentujen isopappa, oikeestihan se on vielä nuori mies) on ollut kaikkien kissojen paras kaveri. Tuittukin tykkäsi Maosta heti, vaikka eivät olleet nähneet vuoteen. Täytyy toivoa että Alisa josssain välissä hellittää Maon suhteen ja Maokin saa nauttia pentujen seurasta. Se niin paljon tykkää pikkukissoista.

Geekin on nyt käynyt pentuhuoneessa, mutta on ollut sitä mieltä että sitä ei kiinnosta vauvahommat enää pätkääkään. Riksiä taas kiinnostaa se ihana äitikissa, joka käy välillä juoksemassa kämpän ympäri, palatakseen takaisin lastensa luokse. Ihana kattoo kun höntin kollipojan silmät oikein kirkastuu, kun vaimo käy nenän edessä pyörähtämässä. Terhakkaasti vaimonsa perässä kipittäen ja epätoivoisesti kurnahdellen se aina saattaa vaimon takaisin pentuhuoneen ovelle <3

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

12 päivää vanhat touhot

video

Siinäpä video touhukkaista taaperoista. Liikkuvat jo kovasti! Harmi että jäi noin tummaksi, mutta en tohtinut sokaista toisia enemmällä valolla. Mustaa ei meinaa edes erottaa.. :-)

Ps. mun tyttö on edelleen vaalea, eli kyllä se taitaa jäädä punaiseksi/cremeksi <3

torstai 15. tammikuuta 2009

200g raja rikottu

Kaksi isointa pentua on rikkonut 200g painorajan, ensin pari päivää sitten sininen ja tänään punainen. Painothan näillä pennuilla oli syntyessään pienimmät mitä meillä on koskaan ollut (kaikilla alle 100g), joten siihen nähden ihan mukava saavutus.

Pennut ovat alkaneet jo tillistellä meitä ihmisiä kun tulemme pesän reunalle. On se hieman huvittavan näköistä kun kannattelevat painavia päitään ja heiluvat miten sattuu. Ne myös kuuntelevat puhetta korvat heiluen. Valolle silmät on vielä selvästi arat, joten pitelemme pentupesää melko hämärässä.

Odotan itse jo innokkaasti sitä aikaa kun pennut alkavat putkahdella pesästä ulos. Sitten voidaan alkaa myös ottaa vieraita vastaan. Edessä on kasvattajan osalta yksi vaikeimmista tehtävistä: sopivien kotien löytäminen. Pulaa ehdokkaista ei onneksi tälläkään kertaa ole, pelkään vähän että näistä ei kaikille edes riitä..

Muistuttelen siis että kasvatillani Ozzylla on kolme pentua vielä vapaana Ancient-kissalassa Etelä-Pohjanmaalla. Varattavissa on sinitäplikäs tyttö ja ruskeatäplikäs poika. Pentueen hauska yllätys, beigetäplikäs tyttö, etsii sijoituskotia.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Menetyksiä

Menetimme toisenkin pennun eilen. Käytimme sitä eläinlääkärin luona ennen päätöstä lopetuksesta ja hän oli kanssani samaa mieltä. Järkevintä oli lopettaa pentu. Hyvin todennäköisesti sillä oli keuhkokuume, pentu sai heikosti happea ja oli jo alkanut muuttua sinertäväksi. Ehkäpä taustalla tälläkin kehittymättömät keuhkot, meni samalla tavalla huonoon kuntoon kuin se pienin joka kuoli aiemmin.

Toivotaan että nämä kuusi vahvaa ja pulleaa pentua nyt pärjää. Lisäsin kotisivuille ekat passikuvat lapsista :-) Olen tässä jo hieman tuuletellut että toinen tyttö näyttäisi olevan tosiaankin punainen kun mitään väriä ei vieläkään näy. Varmaksi en osaa sanoa onko toinen tyttö ja poika ruskea- vai sinisävyisiä. Aika tummia ne kumpikin on.

Itämaiset pojat sininen ja punainen on hirveitä körmyjä! Meinaan joka kerta kuolla nauruun kun otan ne käteen, ne on niin pulleita ja isoja!

Mao on jo livahtanut pari kertaa pentuhuoneeseen, mutta ei ole siellä viihtynyt. Riksi pelkää pentuja niin paljon että juoksee heti karkuun kun ne vähääkään piipittävät. Nököä en uskalla päästää pentuhuoneeseen, koska emot ovat yleensä juuri Nökön kanssa olleet hieman varuillaan. Geetä en ole myöskään päästänyt, koska tiedän että se haluaisi omia pennut ja sitä volinaa ei sitten jaksa kukaan.

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Simskujen värejä

Olen ihan ummikko nuiden simskujen kanssa, mutta pakko kirjoittaa nyt omia arvioita ylös. Katsotaan miten pahasti ne sitten menee vikaan kun värit oikeasti selviää :)

Uskoisin että toinen pojista on SIA n tai a ja toinen tyttö SIA f tai g. Toinen tyttö ja toinen poika voisi sitten olla SIA d tai e.

Arvatkaa vaan olenko vähän mielissäni jos meillä on punainen tyttö.. Siksi en oikein millään meinaa uskoa että näin voisi olla.. Otan kuvia kun pennut täyttävät viikon (tiistaina) ja sitten muutkin pääsee arvailemaan.

Taas pienimmällä pennulla (se vaalea SIA uros) nousee paino vähän huonosti ja olen hieman huolissani siitä. Toivotaan että se kuitenkin selviää.

lauantai 10. tammikuuta 2009

perjantai 9. tammikuuta 2009

Pienin pentu siirtyi sateenkaarisillalle

Ei jaksanut pikkurimppana taistella ja siitä tuli kissaenkeli joitakin tunteja sitten. Syy lienee siinä että paino oli 57g alusta asti, eikä noussut. Melko varmasti kaikki elimet eivät olleet täysin kehittyneet ja pentu ei olisi selvinnyt vaikka mitä olisi tehty. Ensimmäinen pentu joka meillä on kuollut, joten tämä oli rankka kokemus. Etenkin kun hoidimme pentua kolme päivää niin tiiviisti. Osasin onneksi olla sen verran realisti että mitään toiveita en herätellyt.

Huomasin pesää siivotessa että yksi poika on nyt varmaan sittenkin tyttö. Yritän nyt olla varma.. Eli tytöissä on edelleen vara valita :-)

Painot nousussa

Kaikilla muilla paitsi pikkurimppanalla on painot hyvässä nousussa. 10-20g tulee vuorokaudessa, pienellä paino ei ole juuri syntymästä muuttunut. Saa nähdä mitä sen kanssa oikein käy, se jää nyt ainakin niin nuiden isompien jalkoihin. Olen yrittänyt raivata sille nisätilaa aina kun pystyn ja ihan hyvin se käy imemässäkin. Ruokintakerroilla se syö hyvin innokkaasti ruiskusta korviketta. Pääasia nyt kuitenkin, että paino ei ole laskenut yhtään.

Yhdellä simskuista on alkanut nenän väri jo tummua, ehkäpä siitä tulee ruskeanaamio.. Mulla on ollut aiemmin vain kaks siamilaista pentua, joten värien kyttääminen on tosi jännittävää. Uskon että isommasta tytöstä tulee kilppari, se on niin julmetun kovaääninen :-)

Mutta ei mitään ihmeellistä täällä, jatkamme pentujen ruokkimista muutaman tunnin välein ja yritämme saada pikkuisenkin painon nousemaan.
.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Eka päivä

Ensimmäinen vuorokausi on sujunut pennuilla hyvin. Pikkuiset on jänteviä ja imevät maitoa innokkaasti. Alisan emonvaistot tulivat niin selkärangasta että mitään ongelmia pentujen hyväksymisessä ei ollut. Pennut menivät heti nisille kun päästiin kotiin ja leikkauspöhnästä herättyään Alisa jatkoi imettämistä kiltisti. Mitään aggressiivisuutta tai kummastusta ei ole ollut. Ilmeisesti unen läpi tunkeneet pentujen vikinät auttoivat Alisaa tottumaan pikkunakkeihin. Aamuyöllä opettelivat yhdessä Akin kanssa pyllypyykkäystä ja sekin sujuu jo oikein mainiosti.

Pennut ovat saaneet lisänä korvikemaitoa, ettei Alisalle urakka olisi liian rankka. Pienin tyttö on hieman alakynnessä monta kymmentä grammaa isompien sisarusten seassa, mutta nisällä sekin on roikkunut.

Liikutusta on ollut ilmassa, en ikinä uskonut että tämä voisi alkaa sujua näin hyvin kun tämä kokemus oli meille niin vieras. Kamalan väsyneitä ollaan Akin kanssa, kun valvottiin muutaman tunnin vuoroissa läpi yön, ettei tokkurainen emo tee mitään tyhmää. Seitsemän aikaan aamulla päätettiin kokeilla kepillä jäätä ja nukuttiin molemmat muutama tuntia yhtäaikaa. Kaikki meni hyvin..

Olen tietysti jo ehtinyt rakastua pariin pentuun niin pahasti, että saa nähdä mitä tästä tulee. Punainen poika on aivan lutu! Se syntyi silmät auki ja nyt se jo sähisee lujasti kun pahalta haisevat ihmiset tulee häiritsemään pentuilua <3 Lisäksi pieni rimppana on symppis, sen tulevaisuus vähän jännittää kun ei ole niin kauhean voimakas.

Siamilaisia on kamalan vaikea tunnistaa ja emo on parhaansa mukaan yrittänyt sabotoida merkitsemisyritykseni. Nyt tosin leikkasin parilta pennulta karvaa että ne tunnistetaan. Enkä muuten vieläkään ole varma yhden pennun sukupuolesta, se on välillä tyttö ja välillä poika. Yhdesti punnitsinkin sen kahteen kertaan, ensin tyttönä ja sitten poikana..

Tässä on yksi eilen otettu kuva pennuista. Kuvassa Alisalla on vielä kanyyli, jonka otin tänään pois kun pennut tarttuivat kynsistä siihen kiinni. Eipä sitä nyt enää tällä hetkellä mihinkään tarvitakaan :)

tiistai 6. tammikuuta 2009

C-pennut syntyivät

Tänään aamulla Alisa aloitteli synnytystä, mutta päivän mittaan kaikki ei sujunutkaan ihan odotusten mukaan. Yhdeksi sovittiin että Riitta-Liisa tulee lemmikkiin leikkaamaan Alisan jos tilanne ei muutu parempaan päin.

Yritettiin vielä saada kanavassa olevaa pentua muilla konstein ulos, mutta yritykseski jäi. Jäätiin Akin ja Riitta-Liisan chihujen kanssa odottamaan odotushuoneeseen että päästään elvyttelemään pentuja. Ulla oli tullut Riitta-Liisalle avustajaksi ja me mentiin leikkaussaliin vasta sitten kun pentujen kanssa tarvittiin lisäkäsiä. Kahta pentua yhtä aikaa elvyttäessä sitä kyllä mietti taas kerran, mitä ihmeen järkeä tässäkään hommasa on. Sektiolla syntyneet pennuthan on siis melko elottoman oloisia syntyessään ja niitä pitää melko pitkän aikaa hieroskella että elintoiminnot alkaa pelittää.

Synnytyskanavassa ollut iso sininen perätilassa oleva pentu oli syy minkä takia synnytys ei enää tietyn pisteen jälkeen edennyt ollenkaan. Miksihän se pentueen pienin ei koskaan voi syntyä ensimmäisenä? :P

Pesässä köllii nyt kahdeksan pientä vauvaa. Meillä on melkoinen saldo simskuja tällä kertaa. Alustavan arvion mukaan 2 poikaa ja 3 tyttöä (tai sitten kolme poikaa ja kaksi tyttöä). Lisäksi kolme itämaista poikaa sininen, musta ja punatäplikäs.

Tässä vaiheessa kaikki on vielä todella epävarmaa ja toivon nyt että kaikki alkaa sujumaan paremmin. Kunhan Alisa tuosta kunnolla herää niin se toivottavasti hyväksyy pennut ja alkaa hoitamaan niitä itse, parin päivän sisään. Rankkaa tämä tulee olemaan!
.

maanantai 5. tammikuuta 2009

Synnytykseen valmistautumista

Terveiset Espanjan lämmöstä! Ehdin onnekseni hyvin kotiin synnyttämään, joskin hirveä 39 asteen kuume on ollut riesana eilisesta paluustani asti. Voi siis olla että Aki pääsee joka tapauksessa synnytyspuuhiin minun seuratessa vierestä.. Olen nukkunut 18h putkeen ja olo ei ole yhtään helpottanut.

Alisa vaikuttaa siltä että valmistautuu isoon urakkaan, hieman on ollut levoton ja tehnyt pesää, mutta eiköhän tässä vielä saada niitä pentuja ootella jonkin aikaa.

Ilmoittelen sitten taas kuulumisia kun pennut ovat syntyneet.