perjantai 9. tammikuuta 2009

Pienin pentu siirtyi sateenkaarisillalle

Ei jaksanut pikkurimppana taistella ja siitä tuli kissaenkeli joitakin tunteja sitten. Syy lienee siinä että paino oli 57g alusta asti, eikä noussut. Melko varmasti kaikki elimet eivät olleet täysin kehittyneet ja pentu ei olisi selvinnyt vaikka mitä olisi tehty. Ensimmäinen pentu joka meillä on kuollut, joten tämä oli rankka kokemus. Etenkin kun hoidimme pentua kolme päivää niin tiiviisti. Osasin onneksi olla sen verran realisti että mitään toiveita en herätellyt.

Huomasin pesää siivotessa että yksi poika on nyt varmaan sittenkin tyttö. Yritän nyt olla varma.. Eli tytöissä on edelleen vara valita :-)

3 kommenttia:

saila kirjoitti...

Vielä osanotto tätäkin kautta. Onneksi asioiden suhteuttaminen helpottaa vähän asiaa ja lähtötilanne oli pienellä heikko. Näitä kohtaa väkisin jossain vaiheessa... Muistan kaikki pentujen menetykset, eikä löytökissanpennun menetys ole yhtään sen helpompi kuin tarkkaan suunnitellun, omalle kissalle syntyneen pennun :'(

Nytkään lauma ei ole pieni, joten hommaa teillä ja Alisalla riittää yhden poistumisesta huolimatta. Voimia.

Tinittin kirjoitti...

Olin jo niin ihmeissäni siellä leikkaussalissa, että miten kaikki voi säilyä hengissä. Olin täysin valmistautunut siihen että mukana on kuolleita ja mahd. jollakin tapaa kehittymättömiä sikiöitä.. Eli kyllä tämä on jo nyt mennyt niin paljon paremmin, ettei yhden kuolema tunnu enää edes kovin pahalle.

Alisa voi mainiosti pentujensa kanssa ja meillä on todella mielenkiintoista kytätä mitä värejä simskuille kehittyy - nyt meillä on jo ainakin melko varmasti yksi ruskeanaamio :-)

maarit kirjoitti...

Voih. Minä niin toivoin että kaikki olisivat selvinneet teillä! Onneksi siellä on kumminkin vielä seitsämän mönkijää! Voimia! Sitä te tarvitsette edelleen tuon lauman kanssa! :D