ISROK 14.11. Kuopiossa

Meillä oli kolme omaa kissaa mukana ja myös pari kasvattia oli paikalla omistajiensa kanssa. Riku (Feanorian Caustic Window), Ransu (Feanorian Carry me home), Riksi ja Lotte saivat sertinsä ja Mao kunniamaininnan. Mao oli myös tuomarin paras ja Riksi oli siitosuroksista tokalla sijalla.

Loten arvostelua jännitin kovasti, koska jo moneen kertaan mainitsemani keskenkasvuisuus vähän jänskätti. Jotkut näyttelyssä olevista pennuista ja nuorten luokan kissoista oli samaa kokoluokkaa.. Lisäksi Lotte on melko pennun näköinen vielä naamastakin. Serti kuitenkin tuli, mutta tp-valintoihin ei näin ipanalla ollut asiaa - se nyt oli selvää :) Kehuja tuli silmien väristä, elegantista kropasta (jaloistakin) ja suorasta profiilista! Mutta yleisvaikutelmassa on maininta, että neiti kaipaa vielä aikaa kehittyä! No naimalupa on kuitenkin saatu, joskin eiköhän "sitä" toimintaa odotella tämän tytön kohdalla vielä hyvä tovi. Odotan toki innolla pentusuunnitelmien toteutumista Lotenkin osalta - pentue täynnä kilppareita ja punaisia, puna- ja konnakasvattajalle todellinen dream come true :)

Riksillä oli myös jälleen onnellinen päivä, se kehrätä hurruutti tuomarin pöydällä ja karvat oli tietysti tuttuun tapaan onnesta pörröllä. Etenkin tuo ihan omaa elämäänsä elävä häntä on kyllä huvittava. Kissaan ei tarvitse kun koskea niin häntä on ihan pufffff - pörröllä kun joulukuusi. Riksin luonne on näyttelyissäkin aivan ihana, se on todellinen mamman poika, hieman ujo, mutta aivan uskomattoman lempeä ja kiltti <3 Mutta tänään Riksi vietti myös paljon aikaa häkin oviaukolla tutkaillen ja katsellen ympärilleen. Eli uteliaisuutta löytyy myös. Riku ja Ransu olivat ihan samanlaisia höppänöitä! Ja olipa pojat muuten saman näköisiä! Huomaa heti että ovat samasta pentueesta, lähes kuin identtisiä :)

Maohan on jo konkari, mutta olen huomannut että se kaipaa aina häkkiseuraa näyttelyreissuille. Ihana huomata että Loten häkkikaverina se tyytyi Loten huomioon, eikä koko ajan vingu ja vongu päästä syliin tai seikkailemaan.. Mauno on oikea riesa jos sen ottaa yksin mukaan, koska se haluaa KOKO AJAN huomiota ja olla mukana kaikessa. Mao sai paljon kehuja ulkonäöstä ja luonteestaan. "Moite" tuli ainoastaan profiilista, jokahan tiettävästi on pomppuinen. Lopuksi tuomari vielä onnitteli minua hienosta kissasta, se lämmitti kovasti mieltä.

Oli tosi kivaa nähdä nuita kasvattipoikiani ja heidän omistajia sekä vaihtaa kuulumisia muidenkin tuttujen kanssa. Harmi että neloset oli eristyksissä pohjakerroksessa, koska iso osa tutuista oli toisessa tai kolmannessa kerroksessa kissojensa kanssa :/ Lisäksi alakerta oli melko vetoinen paikka.. Ilmanvaihto koko raviradalla oli aika tehokas. Yläkerrassakin hurina oli melkoinen. Mutta pääasia että ei palellut - vuotava nenäkin kuivui päivän aikana tuon ilmanvaihdon takia, liekö hyvä vai huono asia! :P

Olisin laittanut tähän postaukseen kuvia, mutta tämä mun uus kone ei jostain syystä ala lataamaan kuvia ollenkaan. Täytyy pyytää Akia tutkimaan ongelmaa paremmalla ajalla, mun nörttitaidot ei riittäneet ratkomaan tätä ongelmaa. Toivottavasti onnistuneita kuvia löytyy myös Rikusta, että saadaan siitä vihdoin kuvia esille :-)

Tuollainen yhden päivän näyttelyreissu on ihan hiton raskas. En kyllä taida enää näitä keikkoja tehdä. Kyllä sitä ihan mielellään pulittaa vähän extraa ja on yötä hotellissa tai jonkun tutun luona.. Ei me sentään niin usein käydä! Onneksi seuraavalle reissulle on yöpaikka jo hankittu ja tarkoitus on olla reissussa koko viikonloppu.

Kiitos kaikille kivasta seurasta, oli ihana nähdä kaikkia! Neljän kuukauden "tauko" on tehnyt ihan hyvää, viihdyin tosi hyvin :) Suosittelen muillekin :D

Valmistautumista + TICA-innostusta

Eilen valmistauduttiin jälleen yhteen näyttelyyn pesemällä kolme kissaa. Tulevana lauantaina heitetään päivän keikka Kuopioon Maon, Riksin ja Loten kanssa. Tarkoituksena on saada Lotelle eka serti avoimessa luokassa ja Riksille kastraattina. Mao on mukana muuten vaan pitämässä tuota nuorempaa polvea kurissa (tai opettamassa niitä pahoille tavoille).

Meillä on ollut pienehköä muutoshalukkuutta ilmassa ja tulemme varmaan ensi vuonna tutustumaan TICA-yhdistysten näyttelytarjontaan. Lähtisin kovin mielellään jo tammikuussa käymään Lahdessa FINTICAtin Snow showta ihmettelemässä, mutta tuo pitkä välimatka vähän verottaa innokkuutta. Harmittaa kun pitäisi olla hotellissa niin monta yötä, täältä kun ei ihan aamuksi ajella niin kauas..

En oikein osaa junallakaan matkustaa yksin, kun kulkeminen näyttelypaikalle ja hotelliin on määränpäässä aina jotenkin hankalaa. Oululaisjuntti saa aina pienen paniikin aikaiseksi, jos pitää esim. julkisia käyttää muualla kun kotikaupungissa. Ihme että olen joskus osannut ulkomailla matkustaa metrolla.. Täytyisi siis saada joku kaveri houkuteltua mukaan, että voisimme yhdessä olla avuttomia ja kulkea esim. taksilla rautatieaseman ja hotellin/näyttelypaikan väliä.

Tylsää kun tänne blogiin tulee kirjoteltua vaan näyttelyjuttuja, mutta kun ei oikein mitään muutakaan tapahdu. Toivottavasti Selman pentusuunnitelmat saadaa etenemään toivotussa aikataulussa ensi vuonna. Ensin pitää toki vielä jännittää Hansin värintarkistusta. Ja samalla toivoa, että geenitesti hopean osalta tulee pian markkinoille :)

Olen muuten perustanut Feanorian-kissalalle oman sivuston facebookiin. Tervetuloa "faniksi" - liittyä voi tuolta oikeasta sivupalkista.

Nökö ja Riksi

Pari kuvaa..

Kyllä meillä taas tapahtuu

En tainnutkaan vielä kirjoittaa siitä viime viikkoisesta vaatekomerojutusta? Gee oli vuorostaan päässyt vaatekomeroon (sitä lukkoa kun ei ole vieläkään näkynyt..) ja ei päässyt alas hyllyn päältä - tai niin minä ainakin luulin. Vaatekomeron lattia kun on niin täynnä tavaraa, että ei sieltä ole lattialle ainakaan turvallista hypätä. Yritin ensin itse kurotella hyllyn päälle, mutta eihän tällanen persjalkanen hobitti minnekään yllä. Sitten keksin että haen imurin suulakkeen ja hätyytän sitä sillä, josko se tulis siihen reunemmaksi, että saisin napattua sitä jalasta kiinni.. Kissa vaan perääntyi syvämmelle hyllyn nurkkaan.

Hetken kuluttua menin uudestaan ilman mitään välineitä, mutta Gee luuli varmaan imurin olevan taas tulossa ja säikähti niin paljon, että hyppäsi mun PÄÄN kautta lattialle. Voin kertoo, että ei tunnu kovin kivalta kun tommonen pullero kastraattilady käyttää päätä laskeutumistasona. Mulle tuli 4 isoa haavaa päähän.. Meidän vaatekomero on siis aika onnettomuusaltis paikka.

Maon tikit muuten saatiin pois jalasta, sillä on hassut rannut tuossa ranteessa. Saa nähdä kasvaako siihen karvat takaisin ennen ISROKia.
.

Lokakuuta..

Poistin sen aiemman sijoituskoti-ilmoituksen, koska pienelle pojalle löytyi sopiva ottaja mikäli poika pääsee Suomeen asti. Täytyy vaan todeta että tuontiajankohta olisi pahin mahdollinen, joten täytyy miettiä tosissaan tarkkaan..

Olemme muuten menossa ISROKin näyttelyyn lauantaina sekalaisen seurakunnan kanssa. Lottekin on ilmoitettu, mutta en tiedä viitsinkö sitä tuoda.. Se vaan on niin mini. Tai ehkä voisin tuoda sen näytille, että muut vois sanoa oonko ihan syystäkin huolissaan sen pienestä koosta?

Luin eilen Mirjamin kissakirjasta (jonka otin äidiltä lainaan) seuraavaa "Calcium phosphoricumista hyötyvä eläin on usein hoikkarakenteinen, luiseva ja nirso ruoka-asioissa" = sopii kun silmä päähän Loten kohdalla.. Ylielegantti keijukainen, joka nirppailee kaikesta ruoasta. Luisevasta en tiedä, ehkä kaikki itämaiset ovat hieman luisevia? :) Aloitetaan nyt siis sellainen "kuuri" neidille. Joidenkin mielestä homeopatia on uskon asia, mutta omakohtaisen kokemuksen mukaan meillä se on ollut suurena apuna moneen vaivaan. Ja jos ei nyt parantavana apuna, niin ainakin oireita huomattavasti lievittävänä tukihoitona toiminut mainiosti.

Mirjamin kirjaan palatakseni: sain kirjan luettuani pontta pistää meidän kissat jonkin asteisen ruokaremontin uhreiksi. Olen nyt jostain syystä antanut otteen lipsua ruokinnan suhteen ja erilaiset teolliset hiilarihötöt ovat päässeet yllättäen kissojen suosioon.. Pääpaino ruokinnassa on aina ollut lihalla, mutta jostain syystä teollisia on tullut laiskuudesta annettua enemmän kun aiemmin. Tilanteesta jotain kertoo ehkä sekin että ainoa kissa (Gee), joka ei koskaan ole syönyt raksuja on alkanut paisua kun pullataikina! Jotenka tiukka linja ruokinnan suhteen saa palautua. Liiat hiilarit ei ole ihmisillekään hyväksi, joten mitenpä ne olisivat kissoille - ne kun eivät voi millään tavalla hyödyntää niitä!

Kyllä oikeanlainen ruokavalio parantaa elämänlaatua huomattavasti, sen olen itsekin huomannut. Nimim. entinen hiilarisyöppö :) Miksipä en siis haluaisi tarjota kissoillenikin parasta mahdollista ja hyvää oloa?

Mikäli joku muukin sattuu innostumaan, voin suositella Vauhti-Raksua: http://www.vauhti-raksu.net - autot kuljettavat tilauksia esim. tänne Oulun seudulle n. kerran kuussa. Täältä voi myös tilata ruokahiiriä ja tipuja.. Mitähän meidän kissat niistä tykkäis? :o

Ja Mirjamin kirjaa voi tilata http://www.ipsitilla.fi/Personal/Opas.htm

Meillä tosin kissat syövät lihansa yleensä raakana - kirja sisältää kuitenkin paljon ohjeita kypsennettyihin ruokiin. Niitäkin olen joskus kokeillut ja aion kokeilla jatkossakin. Etenkin silakka-broileriseos on ollut kissojen ja pentujen mieleen. Ja varmasti kypsennetty omatekoinen on aina parempi kuin teollinen, säilöntäaineellinen :)
.

Touhukas Riksi

Riksi on leikkauksen myötä palautunut "normaaliksi" - noutoleikit ja ison rotan kantelu on niin ihanaa seurattavaa <3 Poika jaksaa jatkaa tuota noutamista vaikka tuntikausia.



Ja lattialla lojuva hanska on Loten leikkikalu..

Uusi suunnitelma

Nyt taitaa olla jo ihan hyvä ajankohta julkistaa Selman tuleva sulho. Loten suunnitelmat saavat odottaa vielä julkistusta.. Toki astutusajankohtaa on vielä hankala sanoa, kun tytöllä on ollut vasta eka kiima ja ikääkin saa vielä hieman tulla lisää. Mutta tässä muutamien kuukausien sisään kuitenkin :)

Sulhoksi Selmalle on valittu Senian Aussituonti, Syana Hans Heysen eli tuttavallisemmin Hans. Hans on tällä hetkellä rekisteröitynä hopeaksi, mutta se ei mitä todennäköisemmin kuitenkaan ole hopea. Ongelma tuossa hopeudessa on se, ettei hopeaa saa yhdistää siamilaisen kanssa, joten odottelemme nyt kollin värinvaihdosta ennen kun astutusta voidaan pitää varmana. Todennäköisesti se ei kuitenkaan tule olemaan mikään ongelma, ellei sitten värintarkistukseen satu ihan sokeita tuomareita :-)

Tarkempaa tietoa tuosta suunnitelmasta voi katsella kotisivuilta. Tässä vielä Hansista pari kuvaa. Kuvat on ottanut Senia Falck.