maanantai 15. kesäkuuta 2009

Selman ja Alisan luona kylässä

Käytiin eilen Akin kanssa Limingassa katsomassa Alisaa ja Selmaa. Kotiutuminen lapsiperheeseen näytti sujuneen oikein hyvin.

Alisa on myös leikkauksen myötä alkanut saada mukavasti lisää painoa, mitä se todellakin tarvitsi meiltä muutettuaan. Joillekin kissoille leikkaamattomuus ei todellakaan sovi ja nyt leikattuna Alisakin alkaa näyttää normaalilta itämaisnaaraalta (mihin siis minä olen tottunut). Se on hyvä että ruoka maistuu, ainakaan vielä siitä ei ole ollut siis haittaa, päinvastoin.

Selma oli myöskin hyvän kokoinen ja hieman isompi kun siskonsa Lotte. En ole ollenkaan huolissani pieneksi jäämisestä, jos kiimat sattuisivatkin alkamaan melko nuorena (toivotaan kuitenkin ettei ala!). Selman astutusta on mietitty loppuvuodelle, mutta sehän riippuu ihan siitä millaista tuo kiimakäyttäytyminen on. Ja saanko käyttää kyselemääni kollia (onko se leikkaamaton vielä silloin ym.).

Kirsin kanssa juteltiin näyttelyvalmisteluista ja yleensä näyttelyistä, tytöt on tulossa ISROKiin ekaa kertaa (Alisahan on kyllä pari kertaa käynyt aiemmin). Frank on myös tulossa sunnuntaina ekaa kertaa omistajansa kanssa.


Selmalle ja Alisalle on tilattu catmaxin kiipeilypuun osia mittatilauksena, koska talosta löytyi jo oma "runko". Hauska idea!



Selma kanteli rottaa ympäriinsä..


Kuvaajalle tuima katse ja rotan puolustus


Mamman kanssa <3

Alisalta on peritty aika paljon ulkonäköä, niissä on hirveästi samaa. Isältä puolestaan hönttiä luonnetta ja tuota kanteluviettiä niin ja tietty noutamista! :) Ihanaa että etenkin tuo Riksin höntti ja suloinen luonne tuntuu periytyneen kaikille lapsille voimakkaasti.

4 kommenttia:

saila kirjoitti...

Voi miten Selmastakin on tullut kaunis! Siinä on tosi paljon myös Fujin näköä, tuossa pään, korvien ja silmien mallissa. Ihana tyttö! Mutta niin on äitinsäkin <3 Hauskaa, että luonne on periytynyt niin hyvin isukilta.

Tintti kirjoitti...

Odotan muuten tosi kovasti Riksin leikkaamista, toivon että siitä tulis taas yhtä ihana sylivauva kun mitä se oli ennen "äijäilyä".

Oikeastaan ainoa merkki pallillisuudesta onkin se että se ei ole niin sylivauveli enää. Silittää saa ja kehruukone menee heti päälle, mutta sylissä oleminen ja viereen tuleminen on kuulema ihan vauvojen ja kastraattien juttuja :D

Orifame Senja kirjoitti...

Voi Riksiä, vai niin miästä sitä ollaan.Onko parempaa, kuin periyttää hönttiä ja suloista luonnetta. My man :D

Tintti kirjoitti...

Kyllä se on se tärkein juttu, mihin panostetaan jatkossakin :)