perjantai 27. maaliskuuta 2009

Kuulumisia 11 viikkoisilta

Kyllä nyt vauhti alkaa olla niin hurja, että vähän kauhulla saa odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Lapsukaiset ovat viikon aikana saunoneet ekaa kertaa, Jeera on harrastanut sukellusta vessanpöntössä (todistetusti kerran, toisen kerrankin ehkä, mutta en saanut selville kuka se oli..), roskakori on levitetty lattialle, talouspaperirullia on silputtu pitkin lattioita, yksi posliinilautanen tiputettu lattialle.. noo listaa voisi jatkaa sivullisen verran. Oikein reipasta porukkaa siis!

Ekat rokotukset saatiin viikko sitten ja mitään oireita ei ole kenellekään tullut. Vaikka se ei varmaan ole kovin suositeltavaa, otin riskin ja tuikattiin mammalle ja mummolle samalla. Näitä näyttelypöpöjä ym. on tässä pörrännyt, kuulin myös juttuja että jossakin päin on ollut kissaruttoa. Parempi siis että kaikilla on rokotukset voimassa, tytöistä kummallakin on mennyt jo ennen joulua umpeen kun en halunnut juuri ennen astutusta rokottaa.

Osalla pennuista on ollut lievä alapurenta, mutta nyt hampaiden vaihtuessa uskon niiden vielä korjaantuvan. Meillä on itseasiassa ollut joka pentueessa lieviä alapurentoja, jotka ovat korjaantuneet luovutukseen mennessä kun hampaat on ekan kerran vaihtuneet. No kellään ei näistäkään ole knikkejä, rintalastakoukkuja eikä napatyriä, ainakaan vielä.

Sitä olen miettinyt, kuinka normaalia on että mustassa näkyy edelleen todella selvät haamuraidat? Eka musta pentu, joten olen ihan pihalla sen kanssa. Jos vaaleampia karvoja pitäisi alkaa nyppiä kyljistä näyttelyä varten.. siinä olisi kova homma :D Rikulla on ihan selvät "tiikeritäplät", jotka näkyy kyllä todella selvästi. Ei sillä siis mitään valkoisia länttejä ole kyljissä kuitenkaan.

Oma elämäntilanne ensi vuoden alussa mietityttää edelleen tuon Loten pitämisen suhteen. Olisi kiva olla varma oman ajan riittämisestä kahteen pentuprojektiin. Ehkä sitä ei nyt kuitenkaan tarvitse päättää etukäteen. Ainakin Lotesta saan ihan kivan näyttelykissan, jos sopivaa aikaa sen pennutukselle ei löydy. Selma menee sijoitukseen, joten laitan tietysti kilpparisiskon etusijalle. Olen kyllä edelleen miettinyt Lotenkin sijoittamista, mutta miten ihmeessä tuosta kermanokasta raskisi luopua.. Harvemmin sitä kyllä tulee kissan pitämistä kaduttuakaan :D Onhan tässä näitä vastoinkäymisiä ollut pahempiakin.
.

2 kommenttia:

PikkuPirun Poppoo kirjoitti...

Ne mustat tuppaa jättämään itselleen ns. aurinkokuviot :D Diegossa vieläkin näkyy raidat kun aurinko sopivassa valossa ne läväyttää esiin.. Ja Afri on pilkku kissa niinkuin äitinsäkkin. Tuskin ne ikinä katoaa, mutta onneksi harvemmin mustassa näkyy normivalossa mitään viiruja :)

maarit kirjoitti...

Kyllä ne voi kadotakkin. Yhdellä mustalla oli aivan selkeät vaaleat täplät kyljissä vielä luovutusiän jälkeen mutta ne hävisi hienosti kun se kasvoi aikuiseksi.