Kyllä kilpparitytöt osaa..

Voi Selmaa! Eilen kokeilin antaa pennuille kiinteää ruokaa tyylillä "ei ne kuitenkaan mitään vielä syö".. Selma söi! Veteli niin hirveällä ruokahalulla lautaselta evästä, että piti ihan toppuutella. Sen maha on aivan pallo!

Olen ruokkinut Selmaa muutamia kertoja päivässä ja joka kerta neiti maistelee. Tänään Aki oli antanut Alisalle päivällä ruokaa ja Selma oli kipittänyt äitinkin lautaselle :-) Muut pennut ovat lähinnä maistelleeet kissanhiekkaa :P Se on muuten jännää että aina yleensä se pienin pentu on aloittanut syömisen ekana. Nyt Selman paino oli noussut niin hurjasti että se ei tuolla menolla kauaa pienin ole. Ihana kilppari! Ja voi vitsi miten iso ääni sillä on. Tuo ääni on hypännyt sukupolven yli Geeltä (jolle se tuli Maolta ja Mao lienee perinyt sen isältää Pomolta), koska Alisan ääni on melko "normaali" meidän mittapuulla. Maon ja Geen ääntely kun on jotain ihan omaa luokkaansa..

3 viikkoa

Riku

Frank


Jeera


Kookos


Lotte


Selma



Pennut on aivan hirveen lutuja. Olen pussannut niitä niin paljon, että ne ei varmaan isoina voi sietää pussailua :)) Värit on nyt varmistuneet, kun osaisi vielä päättää nimet niin voisin laittaa rekisteröintipaperit menemään.. Hauskaa ettei yhtäkään saman väristä pentua tullut! Frank ja Kookos toki, mutta onhan ne kuitenkin ihan eri asia kun toinen on itämainen ja toinen simsku.
.

Täältä tullaan maailima!

Tänään sininen poika Frank tuli ensimmäisenä pentupesän korkeiden laitojen yli (eikö ikää ole edes 3 viikkoa!). Heti perässä muksahti tyynyn päälle Kookos, siamilainen poika. Kun muut pennut alkoivat kuikuilla pesän reunalta siihen malliin, että sieltä tipahdellaan niskat edellä (näiden pienten kanssa se "kissa laskeutuu aina jaloilleen" ei ihan pidä paikkaansa) päätin luopua pesästä ja sisustaa pentu"huoneena" toimivan vaatekomeromme pennuille sopivaksi. Laitoin sinne matalareunaisen sturdin, mistä pennut voivat halutessaan lähteä tutkimaan ympäristöä ja peittoja ja pehmeitä pesiä lattialle. On se emollekin stressaavaa kun osa pennuista on vielä pesässä ja pari kökkii ulkopuolella. Se ei oikein osannut päättää missä olisi. Näin kaikki ollaan tyytyväisiä.

Pennut uudessa kodissa mamman hoidettavana:


Frank on tyytyväinen kun pääsee kipittelemään peiton päälle:



Kuvassa Frankin takana vasemmalla simskupoika Kookos ja oikealla simskutyttö Selma, molemmat pennut ovat saaneet nimet tulevilta omistajiltaan.

Mustan pojan "työnimi" on Riku ja se punainen poika sai tulevalta omistajaltaan nimen Jeera. Punainen simskutyttö on Lotte.

Tuntuu että nämä pennut ovat tämän ikäisinä sosiaalisimpia mitä meillä on koskaan ollut. Ne ottavat jo nyt todella paljon kontaktia ja oikein selvästi pitävät ihmisistä. Ehkä se ensimmäisen viikon pakkoruokinta ja runsas käsittely on tehnyt tehtävänsä. Tulevat uteliaana huudon kanssa katsomaan aina kun tulen niiden luokse <3

Lempo ja Ozzy

Jouluna otettuja kuvia vanhempieni pojista (Feanorian Boom Boom ja Feanorian Blizzard of Oz), testaamassa uutta kiipeilypuutaan.



Ja tämän hienon puun on sponssannut Musti ja Mirri. Mun isä oli voittanut moisen kapistuksen Mustin ja Mirrin kissanpäiviltä. Oltiin hieman kateellisia kun mentiin katsomaan "raapimatolppaa" ja siellä olikin tuollainen linna. Nuo lyhdyt ei muuten ole kovin lähellä puuta, vaikka siltä näyttää.

Utelias AIKUINEN kollini

Niin ne lapset kasvaa.. Riksistä on tullut mies (onhan ikääkin juuri tullut 11kk), hassua siinä vaan on se että sillä on mieletön bodarikollin body, mutta pää on ihan kun lapsella vielä - pieni :)) Se painaa todella paljon enemmän kun uskoisi. Kun sitä nostaa niin on aina yhtä ihmeissään. Muistelen että Saila kertoi joskus samaa Make-isistä. Eli on siis muskulaarinen jätkä tämäkin!

Kädessäni olevaa parmesaani-pussia himoitseva Riksi:





Aijoo! Riksi muuten lienee sittenkin solidi, kun katsotte niin nuissakin kuvissa näkee että sen mahan alus on ihan punainen ja sen pitäisi olla vaaleampi. Lisäksi solidin naaraan kanssa tuli vain solideja (paitsi se punainen poika) pentuja.

Kaksiviikkoisia

Minun tyttö:

Toinen tyttö:

Siamilainen poika

Punatäplikäs poika

Sininen poika

Musta poika

Pelokas jätti

Nökö peljästyi pienistä pennuista niin että sen piti aivan kauhusta kankeana sähistä pesälaatikon reunalla. Alisa olisi niitä innoissaan sille esitellyt, mutta jätti ei järkytykseltä tajunnut mitään. Alisaakin se ehti hivauttaa takaraivoon ennen kuin tarkkaavainen kasvattaja ehti väliin. Siitä sai jätkä kyllä lähdöt kun Alisa sille sanoi ja näytti, missä ovi on. Itepähän livahti kattomaan, mitä tuolla kiinni olevan oven takana on pian pari viikkoa piiloteltu. Kyllä se muakin ois jo alkanut kiinnostaa..

On muuten ollut jännää että Alisa on kaikkien muiden paitsi Maon kaveri. Se ei jostain syystä vaan tykkää siitä. Kyllä se sitä sietää, mutta kätinää on kyllä kuultu. Ja tuonne pentujen luo sillä ei oo mitään asiaa. Hyvin merkillistä, koska yleensä tuo harmiton pappa (näiden pentujen isopappa, oikeestihan se on vielä nuori mies) on ollut kaikkien kissojen paras kaveri. Tuittukin tykkäsi Maosta heti, vaikka eivät olleet nähneet vuoteen. Täytyy toivoa että Alisa josssain välissä hellittää Maon suhteen ja Maokin saa nauttia pentujen seurasta. Se niin paljon tykkää pikkukissoista.

Geekin on nyt käynyt pentuhuoneessa, mutta on ollut sitä mieltä että sitä ei kiinnosta vauvahommat enää pätkääkään. Riksiä taas kiinnostaa se ihana äitikissa, joka käy välillä juoksemassa kämpän ympäri, palatakseen takaisin lastensa luokse. Ihana kattoo kun höntin kollipojan silmät oikein kirkastuu, kun vaimo käy nenän edessä pyörähtämässä. Terhakkaasti vaimonsa perässä kipittäen ja epätoivoisesti kurnahdellen se aina saattaa vaimon takaisin pentuhuoneen ovelle <3