Kuvia E-pennuista

Punainen itämaispoika:



Sininaamio tyttö, siamilainen:



Sinikilpikonnanaamio tyttö, siamilainen:



Sininaamio poika, siamilainen:



Kuvia tältä viikolta yritän käydä ottamassa sunnuntaina. Pennut ovat siis nyt jo 3 viikkoisia :)

Pennut 2 viikkoa

Tyynen pennut täyttivät tiistaina jo kaksi viikkoa. Synnytys sujui hienosti ja pennut olivat melko isoja jytkyjä. Kasvu on ollut tasaisen vauhdikasta. On ihanaa suorastaan että pentuja ei tullut tämän enempää. Työ ei ole emolle liian raskasta.

Pentueessa on kolme siamilaista, kaksi tyttöä ja poika sekä yksi itämainen poika. Näyttäisi siltä että ainakin sininaamioiset sisarukset (tyttö ja poika) olisivat vapaana varattavaksi muutaman viikon päästä. Pennuista kiinnostuneet voivat siis ottaa yhteyttä ja pentuja saa toki tulla katselemaan :-)

Siamilaisella pojalla on sen verran iso häntävika, että se ei häntänsä vuoksi sovellu näyttelyihin, mutta vika ei ole sellainen että vaikuttaisi sen elämään millään tavalla. Siitä saa siis varmasti aivan ihanan kotipojan. Muilla ei ainakaan vielä ole esteitä näyttelyareenoiden valloitukseen, mutta toki meille tärkeämpää on löytää pennuille maailman parhaat kodit, eikä mitään velvoitteita näyttelyharrastukseen ole. Tietysti tulevien omistajien kiinnostuksen mukaan opastan siinäkin asiassa, mutta tuputusta en ruukaa harrastaa :)

Sinikilpikonnanaamio tyttö etsii mahdollisesti sijoituskotia täältä Oulun seudulta. Otathan yhteyttä mikäli sijoituskotina toimiminen kiinnostaa 1(-2) pentueen verran.

Kuvia en saanut ladattua, johtuu varmaan niiden isosta koosta. Mutta käykää facebookissa Feanorian-kissalan sivulla katsomassa :) Linkki (banneri) löytyy kotisivujen etusivulta.

65 vuorokautta

Odotusta alkaa olla n. 65 vuorokautta takana. Tarkkaa astutuspäivää emme tiedä, joten olemme arvailleet että astumiset ovat tapahtuneet jouluaaton ja joulupäivän aikana, kun kissat ovat olleet keskenään.

Minä siirryin eilen vanhemmilleni asumaan siihen asti että pennut syntyvät. Töissä olen nyt vielä huomenna sunnuntaina iltaan asti ja sitten pääsen kolmen päivän vapaalle pentuja odottamaan. Toivottavasti synnytys ajoittuu joko su-ma yölle tai sitten reippaasti siihen ensi viikon alkuun, että en itse ole töissä kun pennut syntyvät. Toisaalta aivan sama se sille, kunhan vain tulisivat luonnollista reittiä ja kaikki menisi hyvin. Hoppu ei siis ainakaan ole, kyllä ne tulevat sitten kun on sopiva aika :)

Tyyne on ollut ihan kun ei mitään synnytystä olis tulossakaan. Leikkii ja juoksee kun reikäpää. Eilen ja tänään haetutti hiirtä useaan otteeseen ja juoksi hiiren kanssa niin ettei meinannut talossa neliöt riittää. Mielestäni sillä on jo maito laskeutunut, joten pennut voivat tulla aivan hyvin koska vaan.

Jännää! Itse toivon punaisia ja cremejä poikia - meille tulee aina niin paljon tyttöjä :)

Tyynen masu kasvaa

Tyynen masu kasvaa meidän mammoille tuttuun tapaan. Aluksi yleensä ajattelen että nyt taitaa tulla aiempia pienempi pentue, mutta kun katsoo painonnousua (parhaimmillaan n. 200g / viikko) niin voi todeta että taitaa sieltä vähintään se viisi tulla, kuten tähänkin asti kaikilla meidän emoilla.

Jännitettävää riittää vielä kolmisen viikkoa, jolloin olen jo siirtynyt odottelemaan h-hetkeä vanhempieni luokse. Oli melkoinen homma saada järkättyä vapaata lasketun ajan tienoille, kun työvuorot oli jo ehditty tehdä. Onneksi se kuitenkin onnistui! Täytyy toivoa että tyyne synnyttää lasketun ajan tienoolla, eikä liian aikasin tai venytä kovin montaa päivää. Onneksi tosin Akilla on muutamia vapaapäiviä takataskussa niin voi siirtyä kätilövuoroon jos minun pitää lähteä töihin.

Lopuksi vielä pari kuvaa tulevasta emosta:

Uusi vuosi, uudet kujeet ja murheet..

Aloitetaan tällä kertaa nyt ensin hyvillä uutisilla: vihdoinkin meille on pentuja tulossa! Tyyne astutettiin jouluna Torniolaisella Boolla (ruotsin tuonti) ja pentuja on odotettavissa tuossa helmi-maaliskuun vaihteessa. Pennut syntyvät vanhempieni luona Oulussa, mikä on oikein mukava ratkaisu. Tulen varmasti viettämään paljon aikaa pentulaatikon reunalla ja öitä vanhempieni luona pentuja hoitamassa :)

Ikävämpi uutinen liittyy Maon sairasteluun. Pojalla oli kesällä pissatulehdus, joka levisi munuaisiin ja ilmeisimmin aiheutti munuaisissa tuhoa, koska hoito ei heti aluksi ollut riittävän tehokasta. Maoa nyt hoitaneen eläinlääkärin mielestä oli virhe lopettaa Maon munuaisruokavalio, joka joulun aikoihin alettiin jättämään pois.. Arvot kun olivat olleet miltei puoli vuotta oikein hyvissä lukemissa.

Munuaisarvot lähtivät kuitenkin välittömästi nousuun kun munuaispotilaalle suunniteltu ruokavalio jäi pois. Mao oikeasti taisteli hengestään ja vielä viikko sitten pelkäsin todella miten tässä käy. Pikkuhiljaa nestehoito, antibiootti ja pakkoruokinta kuitenkin alkoi näkyä: Maon vointi parani pienin askelin. Puolitoistaviikkoa oireilun alkamisen jälkeen kissa alkaa nyt vihdoin olla kohtalaisen hyvässä kunnossa.

Korvaamaton apu Maon hoidossa on ollut mieheni Aki, joka on toiminut "kotieläinlääkärinä". Itse en pysty pistämään Maoon minkäänlaista neulaa, koska minulla käy sitä niin kovin sääliksi. Kun saimme kotiin hoito-ohjeeksi nesteytystä niskanahan alle ja antibioottia injektioina, ajattelin ensin että ei tästä taida tulla mitään.. Aki otti kuitenkin vastuuhoitajan roolin Maon hoidossa ja minä sain olla vaan se kiva rapsutuksia ja kainalohoitoa antava omistaja :-)

Monet itkut ehdin itkeä, koska pelkäsin niin kovasti menettäväni Maon. Minut hyvin tuntevät tietävät että Mao merkitsee minulle erityisen paljon. En sano etteikö muiden kissojen sairastelu olisi kova pala, mutta erityisen hankalaa se on juuri Maunon kohdalla. Ensimmäisen itämaisen paikkaa ei sydämessä voi kukaan muu täyttää..

Nyt jännitämme seuraavia labratuloksia, jotka otetaan muutaman päivän päästä. Toivotaan että tämä hoito alkaa nyt purra ja tuloksia nähdään myös paperilla. Diagnoosina nyt kuitenki munuaisten vajaatoiminta - elinikäinen ruokavaliohoito ja todennäköisesti lääkitys jatkuvat..

Toinen ikävä uutinen tuli samoihin aikoihin Maon sairastellessa. Kasvattimme jouduttiin lopettamaan äkillisesti viikko sitten. Tästä kirjoittelen enemmän aikanaan, suotakoon nyt omistajille suruaika <3

Tuntuu hieman pahalta hehkuttaa oman kissan toipumisesta, kun kaikille ei sitä onnea suotu :(

Hyvää Joulua!

Mukavaa ja rauhallista Joulua kaikille blogin lukijoille ja etenkin kasvattieni omistajille sekä yhteistyökumppaneille! Tänä vuonna en ehtinyt/muistanut lähettää joulukortteja ajoissa, enkä ole saanut aikaiseksi edes sähköpostikortin väkertämistä, joten toivottelen jouluja näin tylsästi blogin ja myös facebookin kautta. Toivottavasti kovin moni ei ole muuten lähettänyt meille joulukortteja vanhaan osoitteeseen, en nimittäin ole hoksannut ilmoitella uudesta osoitteestakaan juuri kenellekään :D

Ja harmiksemme tuo aiemmin mainitsemani astutus ei onnistunut ja koska valitsemani kolli on leikkausuhan alla, päätin kokeilla onnea toisella naaraalla. Juoksu alkoi onneksi juuri sopivasti! Taas siis jännitetään..

Mainostan nyt taas täälläkin että kasvattini Feanorian Dose of Hope (SIA d 21) olisi edelleen pallillinen ja käytettävissä harkitusti siitokseen. Toivo tullaan PRA-testaamaan vielä ennen mahdollisia astutuksia. Ja tietysti muutkin perustestit otetaan. Toivo asuu Limingassa. Ikää tulee maaliskuussa täyteen vuosi, ainakaan vielä ei ole mitään kolleilun merkkejä ollut havaittavissa ja toivotaan ettei tulekaan. Jos morsianehdokkaita ilmestyy useampia, täytyy Toivoa käyttää keväällä jossakin näyttelyssä hakemassa avoimen luokan EX-tulos.

Lopuksi ulkoileva Nökö, kissa joka menee ulos kelillä kuin kelillä!

Tervehdys

Täytyy nyt aloittaa blogin päivitys kerrankin(?) todella iloisilla uutisilla! Meidän kissalan ekat PRA-tulokset saapuivat ja kaikki olivat negatiivisia! Ensimmäisenä testausvuorossa olivat vanhin ja nuorin kissa, sekä muita siltä väliltä :) Eli tällä hetkellä testattuja ovat: Anatolian Modern Man (Mao), Yrttitarhan Etruskisahrami (Riksi), Feanorian Charlotte Russe (Lotte) ja Feanorian Daydream Charm (Tyyne).

Maon ja Riksin jälkeläiset eivät siis voi olla sairaita, myöskään Alisa ja Selma eivät voi olla sairata, koska heillä on negatiiviset jälkeläiset (sairaiden yksilöiden kaikki pennut olisivat vähintään kantajia). Kantajia voi toki olla, mutta myös Neela, Gee ja Alisa tullaan vielä testaamaan, jotta saadaan varma tieto kaikkien pentueiden osalta.

Pentusuunnitelmia saamme myös jännittää vielä viikon lopulle asti. Meillä on siis vietetty kissahäitä reilut pari viikkoa sitten. Ainakaan vielä ei ole merkkejä tytön tiineydestä, mutta toivon tietysti kovasti että niitä tulee! Lisätietoja seuraa lähiaikoina. Peukut pystyyn!