maanantai 17. tammikuuta 2011
Uusi vuosi, uudet kujeet ja murheet..
Ikävämpi uutinen liittyy Maon sairasteluun. Pojalla oli kesällä pissatulehdus, joka levisi munuaisiin ja ilmeisimmin aiheutti munuaisissa tuhoa, koska hoito ei heti aluksi ollut riittävän tehokasta. Maoa nyt hoitaneen eläinlääkärin mielestä oli virhe lopettaa Maon munuaisruokavalio, joka joulun aikoihin alettiin jättämään pois.. Arvot kun olivat olleet miltei puoli vuotta oikein hyvissä lukemissa.
Munuaisarvot lähtivät kuitenkin välittömästi nousuun kun munuaispotilaalle suunniteltu ruokavalio jäi pois. Mao oikeasti taisteli hengestään ja vielä viikko sitten pelkäsin todella miten tässä käy. Pikkuhiljaa nestehoito, antibiootti ja pakkoruokinta kuitenkin alkoi näkyä: Maon vointi parani pienin askelin. Puolitoistaviikkoa oireilun alkamisen jälkeen kissa alkaa nyt vihdoin olla kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Korvaamaton apu Maon hoidossa on ollut mieheni Aki, joka on toiminut "kotieläinlääkärinä". Itse en pysty pistämään Maoon minkäänlaista neulaa, koska minulla käy sitä niin kovin sääliksi. Kun saimme kotiin hoito-ohjeeksi nesteytystä niskanahan alle ja antibioottia injektioina, ajattelin ensin että ei tästä taida tulla mitään.. Aki otti kuitenkin vastuuhoitajan roolin Maon hoidossa ja minä sain olla vaan se kiva rapsutuksia ja kainalohoitoa antava omistaja :-)
Monet itkut ehdin itkeä, koska pelkäsin niin kovasti menettäväni Maon. Minut hyvin tuntevät tietävät että Mao merkitsee minulle erityisen paljon. En sano etteikö muiden kissojen sairastelu olisi kova pala, mutta erityisen hankalaa se on juuri Maunon kohdalla. Ensimmäisen itämaisen paikkaa ei sydämessä voi kukaan muu täyttää..
Nyt jännitämme seuraavia labratuloksia, jotka otetaan muutaman päivän päästä. Toivotaan että tämä hoito alkaa nyt purra ja tuloksia nähdään myös paperilla. Diagnoosina nyt kuitenki munuaisten vajaatoiminta - elinikäinen ruokavaliohoito ja todennäköisesti lääkitys jatkuvat..
Toinen ikävä uutinen tuli samoihin aikoihin Maon sairastellessa. Kasvattimme jouduttiin lopettamaan äkillisesti viikko sitten. Tästä kirjoittelen enemmän aikanaan, suotakoon nyt omistajille suruaika <3
Tuntuu hieman pahalta hehkuttaa oman kissan toipumisesta, kun kaikille ei sitä onnea suotu :(
torstai 23. joulukuuta 2010
Hyvää Joulua!
Ja harmiksemme tuo aiemmin mainitsemani astutus ei onnistunut ja koska valitsemani kolli on leikkausuhan alla, päätin kokeilla onnea toisella naaraalla. Juoksu alkoi onneksi juuri sopivasti! Taas siis jännitetään..
Mainostan nyt taas täälläkin että kasvattini Feanorian Dose of Hope (SIA d 21) olisi edelleen pallillinen ja käytettävissä harkitusti siitokseen. Toivo tullaan PRA-testaamaan vielä ennen mahdollisia astutuksia. Ja tietysti muutkin perustestit otetaan. Toivo asuu Limingassa. Ikää tulee maaliskuussa täyteen vuosi, ainakaan vielä ei ole mitään kolleilun merkkejä ollut havaittavissa ja toivotaan ettei tulekaan. Jos morsianehdokkaita ilmestyy useampia, täytyy Toivoa käyttää keväällä jossakin näyttelyssä hakemassa avoimen luokan EX-tulos.
Lopuksi ulkoileva Nökö, kissa joka menee ulos kelillä kuin kelillä!
tiistai 7. joulukuuta 2010
Tervehdys
Maon ja Riksin jälkeläiset eivät siis voi olla sairaita, myöskään Alisa ja Selma eivät voi olla sairata, koska heillä on negatiiviset jälkeläiset (sairaiden yksilöiden kaikki pennut olisivat vähintään kantajia). Kantajia voi toki olla, mutta myös Neela, Gee ja Alisa tullaan vielä testaamaan, jotta saadaan varma tieto kaikkien pentueiden osalta.
Pentusuunnitelmia saamme myös jännittää vielä viikon lopulle asti. Meillä on siis vietetty kissahäitä reilut pari viikkoa sitten. Ainakaan vielä ei ole merkkejä tytön tiineydestä, mutta toivon tietysti kovasti että niitä tulee! Lisätietoja seuraa lähiaikoina. Peukut pystyyn!
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Pentusuunnitelmia 2010-2011
Tyyne sen sijaan juoksee Lotenkin edestä.. Olin viikko sitten lapsenvahtina veljeni tyttärelle, kun he tyttöystävänsä kanssa olivat molemmat viikonlopun töissä. Olimme logistisista syistä vanhempieni luona yötä ja Tyynellä oli tietysti kiima samaan aikaan. Vanhempani eivät ottaneet sitä mökille mukaan, jottei tarvitse kuunnella mölinää.. Minä jouduin telkeämään Tyynen ja Lempon yhteen huoneeseen melkein koko viikonlopuksi, että lapsi sai nukkua. Ozzy oli myös aivan hermona Tyynen kiiman takia, se sähisi ja murisi Tyynelle, kun ei ollenkaan jaksanut sen kiehnäämistä. Hassua sinänsä, Lempo taas oli aivan innoissaan. Nuista pojistahan Ozzy on se joka on oikeasti päässyt naisiin, Lempo on vain saanut kuivaharjoitella veljensä kanssa :D No Tyyne oli kovin innoissaan kun oli harjoittelukaveri..
Molemmille meidän tytöille on valittu siamilaiset kollit. Niistä lisää myöhemmin, julkistan sulhot sitten kun astutukset on ohi ja tiineydet varmistuneet.
Tyynen pennut tulevat syntymään vanhempieni luona Oulussa ja Loten pennut täällä meillä, naapurikunnassa. Ihan mukavaa taas saada pentuja kotiinkin ja sinne kakkoskotiin vanhempieni luokse :-)
Tähän loppuun laitan kuvan Nököstä ja kummitytöstäni Ella-Lotasta. Hetki tuon kuvan ottamisen jälkeen Nökö yritti puraista Ellaa, joka kovin kovakouraisesti tarttui sitä kyljestä kiinni.. Nökö ei ehkä ole paras kissa pienten lasten kanssa touhuiluun, joten saa kyllä koko ajan olla valppaana..
maanantai 4. lokakuuta 2010
Tyttöjen näyttelyreissu
Mukana meillä oli tällä kertaa ainostaan Tyyne, sillä kotona meillä oltiin jo valmistauduttu Loten mahdolliseen tiineyteen, enkä sen takia ilmoittanut ketään omistani. Äitin pojista Ozzy on "jumissa" sertin takia ja Lempo ikuisella laihiksella :D Tyynen lisäksi paikalle oli tulossa myös sen siskot Dreamscape ja Dabria.
Tyyne oli lauantaina aika peloissaan näyttelypaikalla. Se pälyili epäluuloisena raviskan portaita ja niissä kulkevia ihmisiä ja alkoi heti kätistä kun se vietiin häkin luota pois. Häkin luona äitini ja minun sylissä se vaan kehräsi onnellisena, mutta heti kun mentiin tungokseen ja ihmisten keskelle, se oli aivan eri kissa :( Tuomarilla Tyyne jopa sähisi pari kertaa, eikä tuomari sitten juuri edes halunnut koskea siihen.. Harmitti aivan hirveästi. TP-valinnoissa äitini esitteli Tyynen ja se olikin vähän leppoisampi ja tuomari sanoi ihan mukavia juttuja. EX1 tuli tulokseksi molempina päivinä kuitenkin! Samoin sisarille.
Vaikka Tyyne olikin vähän teiniangsteissaan, olen tosi iloinen että POROKin näyttelyssä kipakkaa luonnettaan esitellyt lilakonnatabby Nötterö käyttäytyi paremmin nyt oman omistajansa esittelemänä :) Ja sisko Dabria on aina ollutkin todella reipas luonteeltaan ja näyttelyt sujuivat sen osalta tosi leppoisin mielin.
Oli ihan kiva käydä näyttelyissä pitkästä aikaa ja erityisen kivaa oli kun lauantaina paikalla oli paljon kavereita :) Sunnuntaita vietettiin äitin kanssa arvostelujen jälkeen Seinäjoen ostostarjontaan tutustuen, mutta mitään ei oikein löydetty..
Tässpä vielä muutama kuva siskoksista, harmikseni en ehtinyt lauantaina ottamaan Dabriasta kuvia ennen kuin kamerasta loppui akku..

Tyyne harjoittelee näytelmiä varten parrasvaloissa olemista.. Taidetaan vielä tarvita lisää treeniä..

Nötterö eli Feanorian Dreamscape, OSH j 22 - Lilakilpikonnatabby

Nötterö eli Feanorian Dreamscape, OSH j 22 - Lilakilpikonnatabby

Tyyne - Feanorian Daydream Charm, OSH g 24 - Sinikilpikonnatäplikäs

Tyyne - Feanorian Daydream Charm, OSH g 24 - Sinikilpikonnatäplikäs

Tyyne - Feanorian Daydream Charm, OSH g 24 - Sinikilpikonnatäplikäs

Tyyne - Feanorian Daydream Charm, OSH g 24 - Sinikilpikonnatäplikäs
perjantai 13. elokuuta 2010
Kuvia kesältä 2010
Tyynen kehitys on jatkunut mukavasti ja luonne on tietenkin aivan kamalan ihana :D Just eilen äiti kertoi puhelimessa kuinka se tiputtaa ja hajottaa kaiken hyllyjen päältä, hyppii ovien päälle ja äitin ollessa kotona on kuin pieni varjo joka seuraa joka paikkaan :) Puhelimeen kuulin koko ajan pientä "kää-kä-määä"-mölinää kun se juoksi äitini perässä..







Ulkotarhaa ei taidettu tänä kesänä saada aikaiseksi, kun koko loma meni remppaan ja muuttoon. Ja toivon itse ainakin että työt jatkuu, eikä tarvi jäädä "lomailemaan" :-) Yläkerran parveke olisi kuitenkin tarkoitus verkottaa nyt syksyllä, Nökö ainakin varmasti haluaa ulkoilla pitkälle syksyyn. Itämaiset tuskin ovat niin innoissaan :)
Loten kiimaa odotellaan ja tarkoitus olisi käydä ottamassa testit ensi viikolla, samalla kun Mao käy kontrollikäynnillä. Jospa neiti nyt juoksisi tässä syksyn aikana niin saadaan pentuja ennen joulua :-) Olen tosi innoissani tulevasta yhdistelmästä! Meistä oli paikallisessa sanomalehdessä juttua ja sen kautta sain monta kyselyä tulevista pennuista. Ja joku soitti ja kysyi kissan käytösongelmiinkin neuvoja, kun juttu käsitteli luovutusikää :D Ihanaa!
Viikonloppuna olisi tarkoitus vähän matkustella ja käydä samalla Vantaalla tapaamassa siellä asuvia kasvattejani Tiialla (Jeeraa, Kookosta) ja Annella (Vilmaa). Ne onkin nykyään ainoat pk-seudulla asuvat "meikäläiset", kun Neelasta ja Tuistusta tuli Tamperelaisia.
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Kesäterkkuja
Loput pennut lähtivät omiin koteihinsa Oulun näyttelyn jälkeen. Dabria ja Dreamscape löysivät oman yhteisen kodin Oulusta, Täplä-kisun kaverina. Toivo jäi Kirsille emonsa ja mummonsa kanssa ja Selma-emo siirtyi samalla Kirsin omistukseen. Tyyne muutti vanhempieni luokse meidän kolmen yhteisomistukseen, Lempon ja Ozzyn kaveriksi.
Oulun näyttelyt menivät ihan mukavasti, itse en niistä tietenkään taas juuri mitään edes muista kun olin koko viikonlopun työn touhussa sihteeristössä ja järkkäillen kaikenlaisia juoksevia asioita. Pennut käyttäytyivät lauantaina ihan kivasti, sunnuntaina kilpparineideillä oli vähän huonompi päivä. Onneksi kokenut tuomari sai tytöt rentoutumaan pöydällä, eikä niille jäänyt mitään pahempia traumoja. Minulle kokemus oli aivan vieras, kissoistani kukaan ei ole edes ikinä sähissyt näyttelyssä.. Ja nyt kaksi pientä pentua oli vähän äksynä. En ehkä enää vie pieniä pentuja kahtena päivänä peräkkäin, etenkään tuollaisella helteellä. Mutta aika näyttää millaiset "näyttelyluonteet" tytöillä todellisuudessa on.
Tyyne oli molempina päivinä kategorian paras pentu, voittaen molempina päivinä paneelissa hienot vastustajansa. Etenkin sunnuntaina olin jopa aika yllättynyt että Tyyne vei voiton. Mutta ylpeä olen kyllä pikkuneidistä :)
Riku oli lauantaina ainoa uros itämaisissa ja oli siis kategorian paras. Lotte oli kategorian ainoa leikkaamaton naaras molempina päivinä, joten sekin sai kategoriavoitot. Kasvattajaluokan pisteet olivat aika mukavat, vaikka kilpailua ei nuilla aikuisilla ollutkaan..
En vielä tiedä onko meillä mitään näyttelysuunnitelmia loppuvuodelle, ehkä tuo Oulu jäi ainokaiseksi meidän osalta. Täytyy nyt vielä katsella ja miettiä onko pentujen omistajilla kiinnostusta lähteä, sitten voisin itse lähteä mukaan vaikka ilman omia kissoja. Ellei sitten Tyyneä ilmoitella johonkin.
Loten pentusuunnitelmat eivät tunnu etenevän, sillä neitokainen on ollut juoksematta nyt jo kolmisen kuukautta. En minä kyllä ole sitä vielä testannutkaan, mutta varmaan elokuussa hoidetaan nekin alta pois. Jospa syksyn lähetessä juoksujakin alkaisi tulla..
Lotella todettiin myös pieni kosmeettinen vika, joka on melko lievä (kertoo siitä, että näyttelyssä oli kategorian paras - kumpikaan tuomari ei siis huomannut mitään). Aion toki vielä konsultoida kokeneempia kasvattajia ja miettiä vaikuttaako vika esim. kollivalintaan. Vika ei ole mitenkään terveydelle haitallinen, mutta toki nämä viat aina kulkevat kissan perimässä ja voi siis periytyä jälkeläisille.
Mutta toivottelen oiken mukavaa loppukesää kaikille! :-)