Tuitun kanssa eläinlääkärissä

Tänään sit käytiin, otettiin verikokeita ja samalla vaivalla siitostestit (fiv, felv ja sieni). Torstaina tiedetään lisää nuista verikokeista. Kunpa nyt mistään kovin ikävästä ei olisi kyse, mitään takaiskuja ei kaivata kyllä nyt yhtään lisää..

KES-KIS/Jyväskylä

Reissu tehty! Matkaan lähdettiin perjantaina, mukana matkassa minä, mun vanhemmat, Ozzy ja Lempo, Tuittu haettiin Lauralta mulle näyttelykissaksi ja Mattilan Ullan Sinni-burma sai meiltä kyydin molempiin suuntiin. Näyttelyssä Sinnillä oli omat huoltojoukot :-)

Lauantaina näyttelyssä oli neljä kasvattiani (Lempo, Ozzy, Tuittu ja Rambo eli Feanorian Burning Flames, OSH e). Ekana jännättiinkin että miten käy Rambon värintarkistuksessa. Oon ottanut siitä pentuna DNA-testin ja sen mukaan kissa on yksivärinen creme. Täplät on kyljissä kuitenkin niin selvät, että tarkitusluokasta piti hakea vähän varmuutta, kannattaako näyttelyttää täplillä vai ilman :) Tuomareiden mielestä ilman täpliä, joten meillä oli Ex1-taisto Lempon ja Rambon välillä tiedossa.

Rambo oli Ex1 ja Lempo Ex2 - tosin äijä-Lempo sai tuomarilta uuden lempinimen: kissamaailman Jone Nikula 8) Onhan se tosiaan aika äijä noin nuoreksi pojanlopiksi. Ozzy oli ainoa värissään ja oli Ex1. Tuittu onnistui saamaan leukaansa haavan (sellanen karvaton punanen nirhauma) joten oletinkin että TP-valinnat jää sen osalta välistä, Ex1 me kuitenkin saatiin. TP-valinnoissa oli muistaakseni yhteensä jotain 5-6 nuorta, meikäläisistä siis mukana Rambo ja Ozzy. Rambo valkattiin tuomarin parhaaksi ja koska tuomareita oli vain yksi, se oli suoraan kategorian paras nuori! Onnittelut vielä Birgitalle :-) Rambo on kolmas kategorian paras-tulokseen yltänyt kasvattini! Nämä kaikki kolme on saman pentueen poikia. En suinkaan ole yhtään ylpeä näistä :D

Ullan Sinnikin oli valmistunut Championiksi! Onnittelut! Siinä kyllä oli ihanan lepposa burmakolli, kun sunnuntaina seurasin sen häkin purkamista. Toinen vaan istua törötti pesässä tyytyväisenä :)

Tänään Lempo oli vuorostaan Ex1 ja Rambo Ex2, Ozzy Ex1 ja tuomarin paras - paneelissa Kelmikerhon siamilainen vei voiton molemmin tuomariäänin.

Sunnuntaina päätin olla ilmoittamatta Tuittua arvosteluun, turha sen leuan kanssa ois ollu lähteä käpälöitäväksi. Harmitti tuottaa pettymys Senialle, kun Tarmon siitosluokka ei onnistunut. Tare oli ainoastaan siitosluokan takia siellä.. ja mun epäonnisten pentusuunnitelmien takia se on vielä leikkaatoman.. eikä osallistunut arvosteluun kastraattina, niin kun alunperin oli aikomus. Voi Tuittua minkä teki! Huomenna mennään kuitenkin eläinlääkäriin sen kanssa, sitä leukaa on kutisuttanut aika paljon. Aika varmasti se siis ite sen rappas verille, eikä hajottanut boksissa matkalla niin kun mää alunperin luulin. Toivottavasti se ei oo mitään hirveen ikävää, kuten esim. allergiaa, mitä nyt ekana vois epäillä (?) Se sai aamulla kyytabletista puolikkaan ja se kyllä hillitsi sitä raapimista. Nyt illalla Lauralta tuli viestiä että kotona se raapii sitä leukaa koko ajan. Sille piti laittaa sukkapukukin kaulaan, ettei se raavi koko päätään irti :( Mutta huomenna ehkä ollaan viisaampia tämänkin asian suhteen.

Mun tekis mieli lähteä Vaasaan huhtikuussa, en vaan yhtään saa päätettyä että kenet mää sinne veisin.. Mulla ois yöpaikkakin ja kaikkee.

Näyttelyvalmisteluja

Se on kyllä hasssua, että edellinen viikko ennen näyttelyä kuluu kaikenlaisiin valmisteluihin. Tuntuu että kai sitä muutaman vuoden kokemuksen jälkeen osaisi vaan nakata kamat kassiin ja suhahtaa näyttelypaikalle. En tiedä onko tämä valmistautuminen suorastaan mielekästä puuhaa ja sitä mielellään touhuilee kaikenlaista hyvissä ajoin.

Toissapäivänä tekasin uudet euroverhot, kun totesin että meidän aiemmat on aivan liian poikamaisia. Tuittu tarttee ehottomasti tyttöjen väriset. Lupasin äitille lainata toisia nuista poikien verhoista.

Kävin sunnuntaina pesemässä Ozzyn ja Lempon ja eilen käytiin Lauralla pesemässä Tuittu. Samalla kotipoika Tane pestiin myös. Naurettiin Lauran kanssa Tanen sikiöasennolle niin lujasti, että kissakin pääsi siinä lopussa karkuun. Parka väänsi takajalat kohti mahaa ja roikkui mun käsien varassa kainaloista. Ihme tyyppi.. Tuittu käyttäytyi ehkä nätimmin, mutta sillä oli paremmat äänitehtosteet. Muutenkin se on kova motkottaan asioista, samaa ölinää kuultiin kun leikkelin sen korvakarvoja. Vähän jopa jännittää mitä se sanoo näyttelyistä, pelkään myös että se ehtii aloittaa juoksun näyttelyyn..

Ajattelin olla ajoissa ja pakkailla näyttelyroippeet jo tänään. Huomenna jää aikaa lukea ensi viikon tentteihin, kun se ei taida viikonloppuna kovin hyvin onnistua.. Meikäläisiä on sitten neljä nuorta paikalla - tylsää että ollaan kaikki samalla tuomarilla lauantaina.

Neela 3 vuotta

Neela täyttää tänään 3 vuotta! (Samoin mun äitillä on synttärit tänään, mut vähän enempi vuosia..)

Mua kyllä naurattaa edelleen se kun sillon aluperinhän varasin Neelan "siskon" sijoitukseen. Sitten Sannalta tulee viestiä että sori vaan tuolla sun sijotustytöllä on pallit!!!11?? En tarkkaan muista kuinka vanhoja pennut oli, mutta mun mielestä ne oli kuitenkin jo aaaaika hyvän ikäisiä :D Että sattuuhan näitä!

Olin aivan kauheen pettyny, että näinkö hyvin tää sijoituskotihomma alkaa.. Mutta Sanna sitten päätti vaihtaa Kiukku-veljen Neelaan (joka olikin hieman sirompi ja tyttömäisempi :D)..

3-vuotias Neela on ehtinyt monenlaista - on saanut kaksi pentuetta, yhteensä 9 pentua. Lisäksi Neelalla on jo kolmen lapsensa kautta lapsenlapsia, se on siis mummokin! Lähiaikoina molemmat kasvatukseeni jäänet Neelan tyttäret on tarkoitus astuttaa, joten mummoutumista on tiedossa lisää kevään/kesän aikana :)

Me ihmiset syötiin kakkua, kissat sai kalkkunaa ja Neela sai Akin ostaman uuden superhiiren, joka liikkuu kun sitä vetää hännästä. Neela ei tosin siitä välittänyt..

Mauno ja traktorit

En oo tainnu koskaan kertoa Maunon kiinnostuksesta traktoreita ja tommosia pieniä lumen kolaamiseen tarkotettuja mitä noi nyt onkaan-juttuja kohtaan? Se on kyllä jännää, ei muut autot ja vempeleet yhtään kiinnosta. Nuo se kyllä tunnistaa jo äänestä ja juoksee heti ikkunaan. Vaikka aamuyöllä jos semmonen sattuu pihoilla kulkemaan.

Tänään oli kyttäysvuorossa naapuripihan parkkipaikkaa auraava vempele. Niiiin suloinen höntti:



Haa, sieltä se tulee!

Asuntokuumeilua

Eilen se THE uusi asunto löytyi, ainakin mun mielestä. Tuo perheemme rikkaampi osapuoli oli kuitenkin sitä mieltä, että ei siinä ollut sitä kaikkea mitä se halus. Ainakin ne maadotetut pistorasiat puuttui (aina nuilla miehillä pitää olla jotain ihmeen tommosia outoja vaatimuksia) :D Mainitsin tuon rikkaamman osapuolen siksi, että loppuviimeks se päätös taitaa tulla sen takia sieltä..

Toisaalta oli siinä asunnossa se vika että oli kerrostalossa, mää kyllä mielummin näkisin "kissalamme" uuden osoitteen jossakin paljon kauempana tästä kaupungista (maaseudulle päin..). Mutta jos sitä nyt alottas vaikka sillä rivarilla.

Mää kyllä jo näin mun haaveissa kaikki meidän vanhat (ja ne uudet, mitä ei vielä ole hankittu) huonekalut siellä asunnossa ja kissanpennut loikkimassa pitkin käytävää. Ja sen uuden oman kollin kuseksimassa työhuoneessa ja keittiössä (jotka sai kätevästi muusta asunnosta "erotettua" ovella).. Se oli vaan upee, sellanen ettei sinne ois tarvinu tehä mitään remonttia vuosiin (koska eihän me ees osata!). Se oli ihan mun näkönen koti :(

No saa kai sitä hullu haaveilla.. *lähtee selaileen rivareita etuovi.comista*.

Hopeaa..

Kyllä se kuulkaa nyt vaan taitaa olla niin, että musta on tainnut tulla ihan kokonaan hopeakasvattaja! Tajusin just että Geen ja Tuitin pennut tulee molemmat olemaan ihan hopeisia, voi kauheus. Alisaan ei kyllä sotketa hopeaa, eihän? Olen kyllä miettinyt että joskos sille miettisi jotain simskupoikaa..

Päivitin nyt kaikista uhoiluista huolimatta nettisivuille Geen sulhon, vaikka eikai se kellekään mikään arvoitus tainnut ollakaan ;) Tarmoon päädyin, vaikka sillä jo on pennut meidän Neelan kanssa. Pentuja on kuitenkin vain kolme, että eipä tässä nyt kovin "pahasti" uusita. Tuittu oli nuista kolmesta ainoa joka jäi siitoskäyttöön ja silläkin varmaan tehdään vaan yhdet pennut. Ja tuopa tuo Maonkin linja lisättynä Neelaan vähän uutta mukaan.

Kävin eilen katomassa Velokatin Tommasini Rapidoa eli Artturia uudessa kodissaan tuossa ihan meidän naapurissa. Olihan se hurmaava poika, niiiin söpö pieni äänikin että.. Samasta pentueesta sai kuulema Görankin uuden kaverin :-) Olin ihan ällikällä löyty kun tuli kuvaviesti pennusta. En osannut muuta kun lähettää viestin takas "mikä tuo on??".

Mulla on niin pentukuume.. Tässä voisi jo alkaa harkita uuden pennun ottamista kotiin, ihan pysyvästi 8)

Neelan ja Geen välit on parantuneet jonkin verran, mutta odotellaan nyt kuitenkin Geen leikkaamista ja sitä uuteen asuntoon muuttoa (on se meillä tiedossa joskus tässä, toivottavasti viimeistään syksyllä!)