Näyttelyvalmisteluja

Se on kyllä hasssua, että edellinen viikko ennen näyttelyä kuluu kaikenlaisiin valmisteluihin. Tuntuu että kai sitä muutaman vuoden kokemuksen jälkeen osaisi vaan nakata kamat kassiin ja suhahtaa näyttelypaikalle. En tiedä onko tämä valmistautuminen suorastaan mielekästä puuhaa ja sitä mielellään touhuilee kaikenlaista hyvissä ajoin.

Toissapäivänä tekasin uudet euroverhot, kun totesin että meidän aiemmat on aivan liian poikamaisia. Tuittu tarttee ehottomasti tyttöjen väriset. Lupasin äitille lainata toisia nuista poikien verhoista.

Kävin sunnuntaina pesemässä Ozzyn ja Lempon ja eilen käytiin Lauralla pesemässä Tuittu. Samalla kotipoika Tane pestiin myös. Naurettiin Lauran kanssa Tanen sikiöasennolle niin lujasti, että kissakin pääsi siinä lopussa karkuun. Parka väänsi takajalat kohti mahaa ja roikkui mun käsien varassa kainaloista. Ihme tyyppi.. Tuittu käyttäytyi ehkä nätimmin, mutta sillä oli paremmat äänitehtosteet. Muutenkin se on kova motkottaan asioista, samaa ölinää kuultiin kun leikkelin sen korvakarvoja. Vähän jopa jännittää mitä se sanoo näyttelyistä, pelkään myös että se ehtii aloittaa juoksun näyttelyyn..

Ajattelin olla ajoissa ja pakkailla näyttelyroippeet jo tänään. Huomenna jää aikaa lukea ensi viikon tentteihin, kun se ei taida viikonloppuna kovin hyvin onnistua.. Meikäläisiä on sitten neljä nuorta paikalla - tylsää että ollaan kaikki samalla tuomarilla lauantaina.

Neela 3 vuotta

Neela täyttää tänään 3 vuotta! (Samoin mun äitillä on synttärit tänään, mut vähän enempi vuosia..)

Mua kyllä naurattaa edelleen se kun sillon aluperinhän varasin Neelan "siskon" sijoitukseen. Sitten Sannalta tulee viestiä että sori vaan tuolla sun sijotustytöllä on pallit!!!11?? En tarkkaan muista kuinka vanhoja pennut oli, mutta mun mielestä ne oli kuitenkin jo aaaaika hyvän ikäisiä :D Että sattuuhan näitä!

Olin aivan kauheen pettyny, että näinkö hyvin tää sijoituskotihomma alkaa.. Mutta Sanna sitten päätti vaihtaa Kiukku-veljen Neelaan (joka olikin hieman sirompi ja tyttömäisempi :D)..

3-vuotias Neela on ehtinyt monenlaista - on saanut kaksi pentuetta, yhteensä 9 pentua. Lisäksi Neelalla on jo kolmen lapsensa kautta lapsenlapsia, se on siis mummokin! Lähiaikoina molemmat kasvatukseeni jäänet Neelan tyttäret on tarkoitus astuttaa, joten mummoutumista on tiedossa lisää kevään/kesän aikana :)

Me ihmiset syötiin kakkua, kissat sai kalkkunaa ja Neela sai Akin ostaman uuden superhiiren, joka liikkuu kun sitä vetää hännästä. Neela ei tosin siitä välittänyt..

Mauno ja traktorit

En oo tainnu koskaan kertoa Maunon kiinnostuksesta traktoreita ja tommosia pieniä lumen kolaamiseen tarkotettuja mitä noi nyt onkaan-juttuja kohtaan? Se on kyllä jännää, ei muut autot ja vempeleet yhtään kiinnosta. Nuo se kyllä tunnistaa jo äänestä ja juoksee heti ikkunaan. Vaikka aamuyöllä jos semmonen sattuu pihoilla kulkemaan.

Tänään oli kyttäysvuorossa naapuripihan parkkipaikkaa auraava vempele. Niiiin suloinen höntti:



Haa, sieltä se tulee!

Asuntokuumeilua

Eilen se THE uusi asunto löytyi, ainakin mun mielestä. Tuo perheemme rikkaampi osapuoli oli kuitenkin sitä mieltä, että ei siinä ollut sitä kaikkea mitä se halus. Ainakin ne maadotetut pistorasiat puuttui (aina nuilla miehillä pitää olla jotain ihmeen tommosia outoja vaatimuksia) :D Mainitsin tuon rikkaamman osapuolen siksi, että loppuviimeks se päätös taitaa tulla sen takia sieltä..

Toisaalta oli siinä asunnossa se vika että oli kerrostalossa, mää kyllä mielummin näkisin "kissalamme" uuden osoitteen jossakin paljon kauempana tästä kaupungista (maaseudulle päin..). Mutta jos sitä nyt alottas vaikka sillä rivarilla.

Mää kyllä jo näin mun haaveissa kaikki meidän vanhat (ja ne uudet, mitä ei vielä ole hankittu) huonekalut siellä asunnossa ja kissanpennut loikkimassa pitkin käytävää. Ja sen uuden oman kollin kuseksimassa työhuoneessa ja keittiössä (jotka sai kätevästi muusta asunnosta "erotettua" ovella).. Se oli vaan upee, sellanen ettei sinne ois tarvinu tehä mitään remonttia vuosiin (koska eihän me ees osata!). Se oli ihan mun näkönen koti :(

No saa kai sitä hullu haaveilla.. *lähtee selaileen rivareita etuovi.comista*.

Hopeaa..

Kyllä se kuulkaa nyt vaan taitaa olla niin, että musta on tainnut tulla ihan kokonaan hopeakasvattaja! Tajusin just että Geen ja Tuitin pennut tulee molemmat olemaan ihan hopeisia, voi kauheus. Alisaan ei kyllä sotketa hopeaa, eihän? Olen kyllä miettinyt että joskos sille miettisi jotain simskupoikaa..

Päivitin nyt kaikista uhoiluista huolimatta nettisivuille Geen sulhon, vaikka eikai se kellekään mikään arvoitus tainnut ollakaan ;) Tarmoon päädyin, vaikka sillä jo on pennut meidän Neelan kanssa. Pentuja on kuitenkin vain kolme, että eipä tässä nyt kovin "pahasti" uusita. Tuittu oli nuista kolmesta ainoa joka jäi siitoskäyttöön ja silläkin varmaan tehdään vaan yhdet pennut. Ja tuopa tuo Maonkin linja lisättynä Neelaan vähän uutta mukaan.

Kävin eilen katomassa Velokatin Tommasini Rapidoa eli Artturia uudessa kodissaan tuossa ihan meidän naapurissa. Olihan se hurmaava poika, niiiin söpö pieni äänikin että.. Samasta pentueesta sai kuulema Görankin uuden kaverin :-) Olin ihan ällikällä löyty kun tuli kuvaviesti pennusta. En osannut muuta kun lähettää viestin takas "mikä tuo on??".

Mulla on niin pentukuume.. Tässä voisi jo alkaa harkita uuden pennun ottamista kotiin, ihan pysyvästi 8)

Neelan ja Geen välit on parantuneet jonkin verran, mutta odotellaan nyt kuitenkin Geen leikkaamista ja sitä uuteen asuntoon muuttoa (on se meillä tiedossa joskus tässä, toivottavasti viimeistään syksyllä!)

Kosiolahja kollilta

"31.1.2008

Terve!

Tässä olisi tuoksuvaiset erikoisterkut Geelle, kolli vaikuttaa aika varmalta siitä, että Gee tulee pitämään tästä iloisesta yllätyksestä. Ainakaan se ei pihtaillut lahjoitusta pyytäessäni. Pyyhkeen saatte pitää ihan itse, olkoon se kosiolahja :P"

Paketti siis sisälsi pyyhkeen, jossa oli hajumerkit kollilta. Jospa tämä saisi Geen juoksemaan innokkaammin, eikä tarvis taas viikkokausia odotella.

Kyllä sitä välillä tuntee itsensä hulluksi.. VAIN kissankasvattajat, kuten tuttavani totesi lahjasta kerrottuani xD

Geen ensireaktio oli vähän hassu, se meni aivan pörheäksi. Mutta nyt se käy vähän väliä nuuskimassa kusiterveisiä :) Minä en tosin kauaa tuota kuselta lemuavaa pyyhettä ala täällä haisteleen..

Maosta on tullut häirikkö

Nykyään joka aamu se aloittaa sen ulinavirren, yleensä 5-6 aikaan. Vissiin on nälkä. Sitten kun joku herää (ei toki aiemmin kun kello soi) niin se yrittää parhaansa, että sais kampattua pimeässä vessaa kohti vaeltavan hahmon. Hetki sitten oli aika vähällä ettei mennyt tosissaan hermot. Se on myös alkanut hellästi näykkimään jaloista, säärestä yleensä, jos ei heti saa haluamaansa. Äsken pesin hampaita vessassa niin johan oli sääreeni hampaita testailemassa. Tommonen käytös ei saa minussa kyllä mitään vipinää aikaan, yritän vaan olla huomaamatta. Vaikka se kyllä on minusta vähän söpöäkin. Yleensä se tekee tuota kun on mustasukkainen jos lepertelen toiselle kissalle. Mutta ei tommosia huomionhakemisia palkita huomiolla.. en halua että se alkaa näykkimään jatkuvasti.

Aki sen on opettanut tuohon kerjäämiseen, se ei jaksa aamulla kuunnella sitä ruokakuoroa hetkeäkään, että on alkanut "palkitsemaan" sitä mölinää antamalla ruokaa heti. Olen nyt laittanut tiukan säännön, että nuille ei anneta mitään vähään aikaan kun on noustu ylös. Ettei ne luule, että me ihan niitä varten herätään ja palvelu pelaa heti. Nytkin Mao kököttää boksissa tuossa vieressäni ja kattoo tuima ilme kasvoillaan. Kun se niin nätisti ( :D) jaksaa ootella niin eiköhän se kohta sitä sapuskaa saa.

Käytiin eilen äitin kanssa Porokin askarteluillassa ja väkerrettiin sormenpäät punasina leluhiirille silmiä. Ullalla oli ihania burmapentuja <3 Pari semmosta kilpparia, jotka oisin voinut kaapata heti mukaani. Aivan ihania! Kyllä nuo toisten pennut vaan aina näyttää kivemmilta kun omat, jotenkin tommoset "pallommat" on pentuna hurjan söpöjä, itämaiset on ihan oma lukunsa. Ihan hirvee pentukuume.. Geelle on turha puhua mistään kiimasta, ei se kuitenkaan suostu juoksemaan vielä moneen viikkoon.