Paljon uutta ja mukavaa!

Olen todella onnellinen kaikista uusista mukavista asioista, mitä nyt on tapahtunut!

Aloitimme alkuvuonna Senjan ja Sailan kanssa projektin, joka tuntui kaatuvan moneen otteeseen, mutta olimme sinnikkäitä! Kaotik Kiwi Klassik, OSH b 22 saapui Suomeen toukokuussa Uudesta-Seelannista asti. Matka oli pitkä ja onneksi pentu oli jo hieman iäkkäämpi tuota pitkää matkaa ajatellen!

Poika asuu Senjalla ja on kolmen kissalan yhteisomistuspoika (Feanorian, Orifame ja Yrttitarhan). Aika näyttää mitä pojan kanssa keksitään :)

Ja jotta tässä ei nyt vielä olisi iloisia uutisia ihan tarpeeksi niin jatketaanpa..

Kuutti (Feanorian Electrocute, SIA g) kävi reissulla Ruotsin puolella ja tapasi siellä komean sulhasensa Nemon (Tammee's Never Ending Love, SIA e), jonka omistavat Hans ja Carina Söderqvist. Olen tavannut heidät ensimmäisen kerran vuosia sitten (ennen kun omistivat Nemon) Ruotsissa näyttelyissä, kun kävin siellä paljon Maon kanssa.

Tunnen muutamia muitakin tuossa pohjoisessa Ruotsissa asuvia kasvattajia ja joidenkin kanssa on ollut jotakin yhteistyöajatuksia aiemminkin. Jenny Frölen (Cupcakes) kuitenkin oli se joka ehdotti minulle Nemon käyttämistä jo parisen vuotta sitten kun Nemo oli pentu. En ollut itse edes kuullut Nemon olemassaolosta aiemmin, koska en nyt ollut vähään aikaan käynyt Ruotsin puolella näyttelyissä. En tuolloin kuitenkaan vielä innostunut ajatuksesta, minulla oli täällä kotimaassakin suunnitelmia ihan riittämiin.

Kuutin kohdalla kuitenkin tulin niihin aatoksiin, että voisin harkita Nemoa, mikäli se vielä sattuu olemaan kollina. Niinpä rohkaistuin kysymään omistajilta. Nemo oli syntynyt 2009, joten mietin että tokkopa edes enää on kollina.. Omistajat vastasivat että harkitsivat superlon-sirun laittamista, mutta olivat valmiita odottamaan hetken jos Kuutti ehtisi talven aikana käymään. Ensin sovittiin että helmikuun loppu on takaraja, mutta Kuutti ei oikein tahtonut pimeällä talvella juosta.. Tapasin heidät huhtikuussa Umeån näyttelyssä ja he mainitisivat että kohta taitavat leikata pojan, koska se on alkanut merkkailemaan. Onnekseni näyttelyä seuraavana päivänä Kuutilla alkoi juoksu, kuin tilauksesta :)

Lähdin pitkän ja uuvuttavan Umeån reissun jälkeen heti seuraavalla viikolla takaisin Ruotsiin (ei tosin onneksi ihan Umeåssa asti tarvinut käydä). Matkustin keskiviikkona työpäivän päätteeksi ja personal-tulkkini Johanna (Wilycat's) lähti mukaan :D Oli helpompaa puhua kun he saivat puhua Ruotsia minulle ja Johanna tarvittaessa tulkkasi minun puheita heille, kun en kovin sujuvaa Ruotsia puhu. Ajelimme takaisin kotiin samana iltana. Ja Akin kanssa haimme Kuutin saman viikon lauantaina takaisin kotiin.

Odotamme siis siamilaisia pentuja juhannuksen tienoilla ja ne syntyvät sijoituskodissa Iissä, Eeva-Liisan perheessä.

Ja vielä yksi asia, mitä olen odottanut innolla.. UUDET KOTISIVUT: TÄÄLLÄ!!!