Kävimme tänään katsomassa Neelaa uudessa kodissa. Niin, Neelahan muutti jo yli kuukausi sitten koeajalle tutun pariskunnan luokse. Tilanne kotona ei viime kesän pentujen jälkeen koskaan rauhoittunut ja tappelut Neelan ja muiden kissojen (etenkin Geen) välillä menivät kerta kerralta pahemmiksi. Lopulta jouduimme eristämään tytöt kokonaan toisistaan, viimesinä viikkoina Neela alkoi jo tapella poikienkin kanssa.
Mietimme pitkään kuinka tervettä on pitää kissaa lukittuna yksin tai jomman kumman kastraattipojan kanssa yhteen huoneeseen ja tulimme siihen tulokseen, että se ei ole meidän ihmisten, eikä kissojen kannalta todellakaan hyvä vaihtoehto. Haluan että kissani voivat käyttää jokaisen neliön kodissani hyvödykseen. Yhdessä kissoja ei voinut enää pitää ja tuskin tilanne olisi koskaan korjaantunut. En koskaan olisi uskonut, että joutuisin etsimään jollekin uuden kodin. Joskus on vaan pakko muuttaa periaatteitaan, ainakin tämän kyseisen tapauksen kohdalla. Ne jotka ovat joskus kokeneet saman, tietävät varmasti mistä puhun ja miten vaikeaa se on.
Neela on ihana kissa ja tämän päivisen vierailun jälkeen olo on ollut todella kurja - ikävä on hirveä. Neelalla on uudessa kodissaan todella hyvä emäntä, isäntä sekä kissakaveri, jonka kanssa elämä sujuu rauhallisesti. Olen oikein tyytyväinen, vaikkakin todella surullinen :( Neela on aina rakas!
1 kommentti:
Ei saa olla turhan itsekäs vaan olisit tyytyväinen, että Neela voi paremmin uudessa kodissa. Kissan hyvinvointi on kuitenkin myös koko perheen hyvinvointia. Jos jostain välittää niin pitää osata luopua jos se on kissalle parempi.
Varmaan tulee jokaisen kasvattajan kohdalle jossain vaiheessa.
Lähetä kommentti