Ultraan

Nonni, käskin Akin soittaa ja varata ultra-ajan, etten ite ala epäröimään. Torstaina mennään, vaikka hoitaja oli sanonut että ei siellä välttis vielä ees mitään näy.. mun mielestä Neelan kanssa käytiin samoihin aikoihin ja hyvin näky :P

Multimediaviesti

Saan aina Krisseltä kuulumisia Göranista, yleensä tekstiviestejä mun kännykkään. Semmonen pieni "apua mitähän se nyt on tehnyt?"-ajatus tulee aina ensimmäisenä, kun kännykkä piippaa..

Eilen kuitenkin pikkusen hörähtelin kun sain multimediaviestin, missä oli Göran pallon kanssa ja teksti: "Göranilla on kyllä kuononselkäkin aika kalju, kun se työntää tuota aktivointipalloa niin innolla". Hölmö kissa, mutta ihanaa että on tekemistä!

Gee on alkanut jo hieman pulskistumaan (enempi juttua on tuolla pentupäiväkirjassa) ja muitakin merkkejä on havaittu. Joten kyllä Göranista taitaa iskä tulla. Jostain syystä oon kuitenki hyvin epävarma lukemaan Geestä mitään merkkejä, etenkin kun se sillon ekan astutuksen jälkeen huijas sillä valeraskaudella. Periaatteessa olen varma että on tiine, mutta Gee on Gee, mistä sitä tietää mitä se esittää.. Tekis siis kovasti mieli kävästä ultrassa, vaikka se oikeesti on mun mielestä ihan turhaa. Taaskaan en osaa päättää ja pitäs muka olla joku (teko)syy että ois "pakko" mennä..

Tää on aina tätä: saatan eka päättää jotain, sitten perun ja kohta jo taas perustelen itelleni miksi sittenkin ois parempi.. ja sitten taas päivän päästä perun koko homman. Yleensä kysyn neuvoja ja mielipiteitä muiltakin, mutten kuitenkaan kuuntele niitä vaan teen kyllä just niinku ite parhaaksi näen (niin, siis ainakin sillä hetkellä!) xD

Juoksuja pukkaa

Tuittu on juoksennellut melko aktiivisesti ja hirveän pitkiä juoksuja. Kai se on uskottava ettei nämä linjat tästä mihinkään muutu. Sama ongelma on ollut Neelan ja Geen kanssa aikanaan. Välillä sitä toivoisi saavansa naaraan, jonka kanssa ei ole näin kiire, huoh! Ollaan nyt kuitenkin päätetty astuttaa Tuittu tässä kevään aikana. Kollia on kosiskeltu ja jos vaan pallukat säilyy vähän aikaa niin Tuittu pääsee treffeille. Tosin Tuden pennut ei näillä näkymin synny Oulussa, mikäli sijoituskoti muuttaa tuonne pohjoiseen päin :> Toivotaan että nyt edes tämä suunnitelma menisi nappiin :P

Taitaa nimittäin olla niin että nuo Geen pennut jäävät Göranin ainokaisiksi. Harmillistahan se on, mutta aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan. Harmittaa sekin ettei nuo äitin ja iskän pojat ei sovi omille tytöille, jompaa kumpaa käyttäisin niin kovin mielellään omaan kasvatukseen :-)

Geen pentublogi on muuten avattu: http://feanorianc.blogspot.com/

Pojut

Lempo ja Ozzy eilen, vähän unisina kun just heräsivät. Mun pentukuume saa aina vähän helpotusta kun käyn nuita teineja kiusaamassa, ne on ihan pöhköjä!

Lempo on viimesimpänä villityksenä alkanut kuseksimaan keittiön lavuaariin aamuisin. Äiti kuulema kantaa sen joka aamu vessaan nykyään :D On sieltä makkarista kyllä aika pitkä matka vessaan..

Lauantai

Gee lempipaikallaan - ovien päällä kiekumassa (JESS kameran johto on korjattu by Aki).

Tuntuu että meno vaan yltyy, vaikka tuo mahdollisesti tuleva emo vois hieman miettiä tuota urheiluaan. Mun mielestä keskivartalon kasvattelu on ainakin hyvässä vauhdissa, jos pentujen takia ei ole lihonut 8) En tiiä näkyykö pulskistuminen kuvasta, minusta näkyy.

En oikeen jaksa kirjoitella mitään, tämä viikko on ollu väsyttävä ja monet asiat on saaneet taas miettimään tämän harrastuksen järkevyyttä (sehän me kaikki tiedetään, että järkeä tässä ei ole koskaan ollut!). Mutta lähinnä sitä, että miten kauan omat hermot riittää.

Kirjoittelen joskus enemmän kun saan aikaseksi ja omat ajatukset järjestykseen. Onneksi on kavereita jotka jaksaa tsempata <3

Tuittu, Göran, Lempo, Ozzy ja tietääkseni myös Rambo on ilmoitettu Keskisiin. Tylsää, että kaikki omat kasvatit kisaavat nuorissa :P Göran on ekaa kertaa avoimessa.

Valvomista

Gee pääsi taas juoksun loputtua makkarin puolelle yötä viettämään (se merkkailee juostessaan, yleensä sänkyyn.. ), mutta se oli niin innoissaan siellä, ettei mun nukkumisesta tullut mitään. Nuita Anatolian-kasvattien tempauksia on saatu kyllä kestää eräätkin kerrat, kaikkien meidän Anatolioiden toimesta. Siihen kuuluu muutamia vakkarijuttuja, mitä ne kaikki tekee. Yleensä niskavillat on ihan pörröllä, pitää päästelä pientä murinaa ja kujerrusta ja sitten vaan päätöntä ravaamista kirjaimellisesti pitkin seiniä. Mao on ainakin expertti hyppimään nukkuvien ihmisten päälle ikkunalaudalta. Ja lopuksi siinä vaiheessa kun mun unet on karkotettu (Aki yleensä kuorsaa kaikesta tietämättömänä) niin kissa itse alkaa nukkumaan. Täällä sitä sitten surffataan puolenyön jälkeen ja kulutetaan aikaa..

Onneksi nämä rallit on äärettömän harvinaisia nykyään, yleensä meidän kissat nukkuu yöt :)

Olisin laittanut kuvia tänne, mutta monista yrityksistä huolimatta en saanu oiottua kameran usb-johdon päätä, joka oli litistynyt toimistotuolin rullan alle..

Bloggausta

Päätin juuri, että en ala tätä blogia tunkemaan täyteen pentujuttuja - jatkossa kun on aika aloittaa pentublogien pitäminen, niin aloitan pentueille ihan omat blogit, koska se on mahdollista :)

Ainiin ja oikein hyvää vuotta 2008 kaikille!