Mistähän alottais.. Tein tässä viikonloppuna sellasen päätöksen että Göran kastroidaan. Eipähän tule enää houkutusta käyttää sitä myöhemmin siitokseen jos se tuosta "tervehtyy". Ongleman olemassaolo ei sillä katoa, perinnöllisestä viasta kun on kyse. Krisse reippaana suoritti kastraation heti tänään, on se kätevää kun on tommosia sijotuskoteja :-) Kastraation myötä Göran tietty siirtyy Krissen omistukseen.
Kirjoittelen myöhemmin vähän enemmän tuosta Göranin ongelmasta, koska nyt menee ens viikon tenttiin lukeminen vähän etusijalle. Asiaa tulee olemaan sen verran paljon, ettei sitä ihan minuutissa kirjoteta.
Kyllä nämä viimeset kuukaudet on ollut aika kamalia, kun en ole tiennyt mistään mitään, enkä siksi ole osannut tehdä mitään järkeviä päätöksiä. Nyt kuitenkin tuntui järkevimmältä unohtaa Göranin siitoskäyttö kokonaan. Krissen käymä keskustelu Vicky Hallsin kanssa vahvisti päätöstä entisestään, Vickyllä on kokemusta pica-kissojen hoitamisesta.
Ulkomaisen kasvattajatuttavani äiti on kasvattanut simskuja/itiksiä yli 40 vuotta ja 70-80 luvulla pica kuulema tuli tutuksi. Sieltäkin sain vahvistusta päätökseeni, että kyllä kastroiminen oli oikea ratkaisu. Mieli tuntuu keveältä, eikä omatunto kolkuta. Eihän kenenkään pitäisi kasvattaa kissoilla, joiden käyttäminen ei tunnu hyvältä ;) Varmasti jokaisen kissan taustoissa on omat ongelmansa, mutta niiden vakavuus vaihtelee suuresti. Göranin ongelma on kuitenkin hengenvaarallinen (ainakin Göranin tapauksessa) joten se menee esim. häntäknikkien ohi aika helposti..
Palaan asiaan paremmalla ajalla, Göranille paljon toipumistsempityksiä leikkauksen takia ja toivottavasti parempaa jatkoa pallittomana :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti