Görania ei saanut leikkauksen jälkeen ruokkia pitkään aikaan, ei antaa edes nestettä suun kautta, vasta kun tänään. Krisse ilmoittele juuri, että ensimmäinen lusikallinen ruokaa upposi juuri, mutta Göranin mielestä määrä oli aivan mitätön! Siinä mielessä poju siis on alkanut ainakin toipua, että ruokahalu on tallella :-) Toivotaan, että ruoka pysyy sisällä ja menee jossain välissä oikeaa reittiä uloskin.
En kyllä ole koskaan törmännyt itämaiseen, joka olisi niin rohmu kuin Göran, vaikka rohmuja kissoja olen nähnyt. Meidän omat kissat kun on sellaisia kulinaristeja ja nirppanokkia, että ruuat saattaa joskus seistä pitkäänkin koskematta. Tosin todettakoon, että paria Nebuankhet-supersyömäriabya olen joskus käynyt ruokkimassa, eikä Göran sentään niille vedä vertoja :) Hyvähän se on, jos kissalle maistuu ruoka kuin ruoka, mutta tuollainen _syön_vähän_kaikkea_muutakin_kuin_ruokaa_, voi aiheuttaa näitä vähemmänkin mukavia ylläreitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti